Suomen Luonnon tammikuun numerossa uppoudutaan von Wrightin taiteilijaveljesten teoksiin ja etenkin tieteellisesti merkittäviin töihin. Veljesten äärimmäisen tarkka havaintokyky ja innostus luontoon välittyvät siveltimien vedoista ja kynien jäljistä vielä vuosisatojen takaakin.
”Veljesten merkitys lajintunnistuksen kehitykselle on keskeinen”, sanoo professori Juhani Lokki. Hän on perehtynyt veljesten historiaan heidän päiväkirjojenssa ja teostensa valossa.

Veljekset paljastivat ensimmäisinä maalauksissaan, että lintujen höyhenpuvut vaihtelevat ikäluokkien mukaan. Ferdinand von Wright saattoikin tuskastua saadessaan suurpiirteisen tilaustyön koskien vaikkapa teeriä:

”…Teeriä, teeriä, mistä pirusta minä tiedän mitä teeriä tämäkin tahtoo? Kukkoja vai naaraita, kesällä vaiko talvella?”

Otteita veljesten kirjoituksista

”Ferdinand on keväällä maalannut luonnon mukaan useita lintuja, jotka ovat joka suhteessa piirustukseltaan täydellisiä. Myös väritys on oikea, vaikka se ei voikaan olla vanhemman maalarin varmaan käsialaan verrattavaa – mutta Ferdinand saakin linnun valmiiksi 3–5 tunnissa.”
– Magnus von Wright 10-vuotiaasta veljestään Ferdinandista (1832)

”Hailuodossa pyydetään keväällä runsain määrin pulmusia, joita myydään Oulussa 1/4 kopeekalla kappaleen, ja monelle ne ovat suurta herkkua. Voissa keitettyinä ne säilyvät pitkälle kesään asti. Erityisesti ns. takatalvina tätä pulmusten pyyntiä harjoitetaan.”
– Magnus von Wright Aavasaksan matkakertomuksessa (1856)

”Pikkuvarpunen (Fringilla montana) on hyvin yleinen Maunussa (68’35’); se näyttää täällä ottaneen haltuunsa varpusen oikeudet, sekä viljapelloilla että pääskysenpesissä räystäiden alla, missä se toisinaan hautoo poikasensa, jotka nyt (25. heinäkuuta) ovat jo täysikasvuisia. Talveksi nämä linnut suuntaavat matkansa eteläisimmille seuduille.”
– Wilhelm von Wrightin Eläintieteellisiä ja metsästys­muistiinpanoja matkalta perimmäiseen Pohjolaan (1832)

”Voit olla vakuuttunut, että osaan täysin määrin arvostaa tätä etuoikeutta, enkä vaihtaisi rauhallista, riippumatonta elämääni koko maailman aarteisiin, niin onnellinen ja tyytyväinen olen. Tule sinä tänne (Hamina­lahteen), ja lupaan, että saat viettää päiväsi niin häiritsemättä kuin ikinä voit toivoa; raikasta ilmaa, tuoksuvia metsiä ja niiden siivekkäiden asujainten riemullisia mutta ei häiritseviä hymnejä…”
– Ferdinand von Wright kirjeessään Zachris Topeliukselle (1873)

”Vasta myöhempinä aikoina olen oppinut todella ymmärtämään, miten suuren vaikutuksen Hamina­lahden ihana luonto on mieleeni tehnyt, miten olen rakastanut järveä, metsiä ja lintuja – sanalla sanoen kaikkea Jumalan vapaan taivaan alla.”
– Magnus von Wright 21-vuotiaana (1826)

Lähteet: Anto Leikola, Juhani Lokki ja Torsten Stjernberg: taiteilijaveljekset von Wright. Suomen kauneimmat lintumaalaukset, Otava 1986.
Erkki Anttonen ja Anne-Maria Pennonen (toim.): Veljekset von Wright, Ateneum 2017.
Jukka Ervamaa & co: Von Wright taiteilijaveljekset, Taidekeskus Retretin näyttelykirja, Retretti 2000.

Ateneumin taidemuseon Veljekset von Wright -näyttely on avoinna 25. helmikuuta saakka.

Lue lisää von Wrightin veljeksistä tammikuun Suomen Luonnosta.