Kotimaisen lihan ja kalan kasvatus aiheuttaa lajikatoa Suomen ulkopuolella, paljastaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore tutkimus.

Erityisesti kotimaista broileria kasvatetaan rehulla, joka sisältää soijapapua. Myös kahvin ja kaakaon viljelyllä on samansuuntaisia, mutta ei yhtä voimakkaita vaikutuksia. Tulokset ovat samansuuntaisia myös lihan haitallisten 
ilmastovaikutusten suhteen.

Tutkimuksessa vertailtiin keskimääräisen aikuisen ruokavalion lajikatovaikutusta ruokavalioihin, joissa lihan määrä oli vähennetty, sekä kalaisaan ja vegaaniruokavalioon.

Globaali lajikatovaikutus väheni viidenneksen, mikäli henkilö pudotti lihan kulutuksen puoleen. Vastaavasti lihankulutuksen vähentäminen kolmannekseen vähensi lajikatovaikutusta kolmanneksella.

Kalaisan ruokavalion lajikatovaikutus vastasi noin puolta ja vegaaniruokavalion kolmannesta keskimääräiseen sekaruokavalioon verrattuna.

Lajikatoa aiheutuu tuotantoeläimille syötettävän rehusoijan kestämättömästä kasvatuksesta, jossa uutta peltoalaa raivataan luonnontilaisille alueille.

Rehusoijan globaali kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Kahvi- ja kaakao­viljelmien laajenemisella on vastaavia vaikutuksia, joskin vähemmässä määrin, sillä nämä viljelmät sijaitsevat enimmäkseen vakiintuneilla viljelyalueilla.

Suomeen tuotavasta soijapavusta yli 95 prosenttia menee eläinten, pääasiassa siipikarjan ja sikojen, rehuksi. Erityisesti Etelä-Amerikasta tuotu soija on luonnolle haitallista.

Yritystoiminnan maailmanlaajuisia vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch teetti kyselyn rehusoijan alkuperästä suomalaisille rehu- ja lihateollisuuden yrityksille 2021. Kyselyyn vastasi 12 yritystä, joista yhdeksän kertoi, että niiden arvoketjuihin sisältyy brasilialaista soijaa.

Luken tutkimuksessa lajikatovaikutusta arvioitiin elinkaariarviomenetelmällä, jossa huomioidaan tuotannon vaatima maa-ala, alueen paikallinen lajirikkaus sekä lajien kotoperäisyys.

Lajirunsaus on suurin trooppisilla alueilla, jonka seurauksena tropiikissa tai lähialueilla tapahtuva luonnontilaisten elin­ympäristöjen raivaus maanviljelyyn aiheuttaa suurempaa lajikatoa kuin vastaavan alueen raivaaminen kaukana tropiikista, kuten Suomessa.

Tutkija Venla Kyttä, Luonnonvarakeskus: ”Miltei neljännes Suomeen tuotavasta soijapavusta tulee Brasiliasta.”

tutkija Venla Kyttä, Luonnonvarakeskus

◀ Suomessa tehdyt kulutusvalinnat vaikuttavat ympäristöön kaukana maamme rajojen ulkopuolella.
Ruoan tuotantoketjut ovat pitkiä. Kotimaassa tuotettu liha saattaa olla kasvanut myös tuontirehulla. Kuluttajan on mahdotonta tietää, millä rehulla karja on kasvanut, elleivät yritykset sitä itse kerro.

◀ Miltei neljännes Suomeen tuotavasta soijapavusta tulee Brasiliasta.
Vuosien 2016–2020 tilastojen mukaan eniten soijapapua tuotiin Kanadasta (35 prosenttia) ja toiseksi eniten Brasiliasta (24 prosenttia).

◀ Kaukaa tulevia nautintoaineita, kuten kahvia ja suklaata, kannattaa nauttia kohtuudella.
Kahvia ei kannata keittää koko pannullista vain varmuuden vuoksi, vaan vain sen verran kuin sitä tulee juotua.