Viime vuosina on joutunut oppimaan, että tuttu ja tasainen elämä voi hetkessä muuttua epävarmemmaksi. Koronapandemia ja maailmantilanteen epävakaus ovat heijastuneet ihmisten elämään.

Arkea voivat sotkea myös pienemmät ja paikallisemmat tapahtumat. Esimerkiksi sähkölinjojen myrskyvahingot tai vedenjakelujärjestelmään pujahtaneet bakteerit voivat aiheuttaa harmia isolle joukolle kotitalouksia.

Yllättäviin häiriötilanteisiin on fiksua varautua, ja näin ovat monet tehneetkin. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) teettämän kansalaiskyselyn tulosten mukaan lähes miljoona suomalaista oli kevään 2022 aikana hankkinut kotiinsa aiempaa enemmän elintarvikkeita ja pullovettä. Puoli miljoonaa ihmistä oli lisäksi käynyt tasku- tai otsalamppuostoksilla ja melkein yhtä moni täydentänyt lääkekaappiaan.

Kyselyyn vastanneiden toimet ovat linjassa viranomaisten ja järjestöjen laatiman niin sanotun 72 tunnin varautumissuosituksen kanssa. Suosituksen mukaan kodeista pitäisi löytyä tietoa, taitoa ja tarvikkeita vähintään kolme vuorokautta kestävään itsenäiseen selviytymiseen.

Suosituksen tutuin osa on ehkä kotivara. Sillä tarkoitetaan kolmeksi vuorokaudeksi riittävää määrää hyvin säilyvää, syöntivalmista tai pienellä vesimäärällä kypsennettävää ruokaa sekä pullovettä.

Varautuminen on silti muutakin kuin ruokahuoltoa, sillä esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko vaikuttaa muun muassa lämpimänä pysymiseen, tiedonsaantiin, vedentuloon ja käymälän käyttöön. Etukäteen on hyvä miettiä, miten voi kuunnella uutiset ja vastaanottaa viranomaistiedotteet tai mistä makuupussit löytyvät.

Tavaroiden paikat kannattaa käydä läpi koko perheen kanssa. Sähkökatko voi yllättää silloinkin, kun perheen aikuiset eivät ole kotona.

SPEK:n varautumisen asiantuntija Essi Kulju kannustaa pohtimaan myös henkistä hyvinvointia. Poikkeusoloissa pärjää parhaiten, kun mieli pysyy hyvänä. Kaappeihin kannattaakin varata myös pitkään säilyviä herkkuja ja sähköstä riippumatonta ajanvietettä, vaikkapa lautapelejä ja kiinnostavaa luettavaa.

Viisi vinkkiä kotivaraan

1. Tankkaa vesivarastot

Ihminen tarvitsee vettä vielä nopeammin kuin ruokaa. Juomaveden tarve on vuorokaudessa 2 litraa. Hanki varastoon pullovettä sekä kannellisia astioita tai kanistereita järjestettyä vedenjakelua varten.

2. Kotivara on tavallista ruokaa

Kotivara ei ole epämääräinen hätälaatikko, vaan ruokaa, jota perheessä muutenkin syödään. Käytä tuotteita arjessa ja täydennä varastoa tarpeen mukaan. Näin kierto säilyy, ruoka ei vanhene eikä hävikkiä synny.

3. Älä päästä kylmää karkuun

Sähkökatkon aikana kylmälaitteiden ovia ei kannata aukoa turhaan. Varsinkin arkkupakastimessa ruoat säilyvät useamman päivän, jos kannen malttaa pitää kiinni. Käytä jääkaapista ensimmäisenä helpoimmin pilaantuvat tuotteet, kuten kalat ja lihat.

4. Kasvata ja kerää

Varautumisessa kannattaa hyödyntää myös luonnon tarjoamia tuotteita. Kerää metsän antimia ja kasvata ruokaa itse. Pienikin omavaraisuus auttaa ongelmatilanteessa eteenpäin.

5. Turvaa myös läheisille

Terveen aikuisen ihmisen pitää häiriötilanteessa pystyä auttamaan myös läheisiään. Huolehdi lapsista ja vanhuksista ja ulota huolenpito myös naapurin mummoon.

Vinkit antoi Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen järjestöpäällikkö Helena Velin.

Kuva: Istockphoto