Ilmastonmuutos ja luontokato ovat pelottava uhka niin ihmis- kuin luomakunnalle. Joet tulvivat, metsät palavat, helteet piinaavat ja talvi on yhtä loputonta marraskuuta. Vaikka näkymä on synkkä, on paljon vielä tehtävissä – ihan omassa kodissakin.

Ilmastoa lämmittävien päästöjen vähentämisen rinnalla ilmastonmuutoksen vitsauksiin sopeutuminen on aloitettava heti. Ihmisen lisäksi myös muiden eliöiden elinympäristöjen muuttumista tulee pehmentää.

Viisi ilmastoviisasta vinkkiä asumiseen:

1. Säästä energiaa
Energian säästäminen on ilmastoviisaan asumisen kulmakivi: mitä vähemmän energiaa käytämme, sitä helpompaa se on tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla.

Tilojen lämmittämisen osuus on noin puolet asumisen hiilijalanjäljestä. Jo huonelämpötilan alentaminen asteella säästää energiaa 5 prosenttia ja samassa suhteessa tippuu hiilijalanjälki. Tarkista ikkunoiden ja ovien tiivisteet, ettei lämpö karkaa harakoille. Lämpökamera voi paljastaa seinien ja katon vuotokohdat ja tarpeen energiaparannuksille.

Sähkön osuus on noin kolmannes kodin energiankulutuksesta. Vähän energiaa kuluttavat kodinkoneet sekä turhaa päällä olevien valojen ja vempainten sammuttelu säästää sähköä. Erityisen pahoja ovat vehkeet, jotka ovat jääneet huomaamatta päälle. Esimerkiksi kesäksi päälle jäänyt vesijohtoputken lämmitin hukkaa energiaa aivan turhaan. Reaaliaikainen sähkön kulutuksen seuranta paljastaa piilosyöpöt ja ohjaa muutenkin positiiviseen nuukuuteen. Useat sähköyhtiöt tarjoavat verkkosivuillaan maahdollisuuden energian kulutuksenseurantaan.

Kodin ehkä suurin energiapösö löytyy kehoistamme: mukavuuden halu. Voi miten ihanaa on lämmitellä ja rallatella pitkään suihkussa talvikylmillä. Veden lämmittäminen kuluttaa kuitenkin valtavasti energiaa ja siitä syntyy päästöjä. Vältä siis turhaa lutraamista lämpimällä vedellä! Lämpimän veden osuus kodin energiankulutuksesta on noin viidennes.

2. Vaihda uusiutuviin
Uusiutuvien energiamuotojen elinkaaren hiilijalanjälki on vain murto-osa verrattuna fossiilisilla tuotettuihin energioihin. Esimerkiksi öljylämmityksen vaihtaminen maa- tai ilma-vesilämpöpumppuun tipauttaa kodin lämmittämisen päästöt kolmannekseen!

Kerrostaloasukaskin voi vaatia taloyhtiön siirtymistä maalämpöön, katolle aurinkopaneeleja tai -keräimiä ja siirtyä itse vihreän sähkön käyttäjäksi.

3. Vältä hukkaneliöitä
Kun olet hankkimassa asuntoa, punnitse tarkoin mitä tiloja todella tarvitset ja voiko huoneiden käyttötarkoituksia yhdistää. Kodin valinnassa on oleellista myös se, kuinka hyvin sieltä voi sukkuloida töihin ja harrastuksiin lihasvoimin tai vähintään julkisilla kulkuvälineillä.

4. Perusta luontopiha
Ympäri kasvukauden kukkivat kasvit tarjoavat ravintoa pölyttäjille niin kivierämaan parvekkeilla ja korttelipihoilla kuin pientalon pihalla. Kerroksellinen, monilajinen pihakasvillisuus tarjoaa turvapaikan lukuisammalle eliöjoukolle kuin kynitty nurmikko. Eikä joukkovoima ole ihan vähäinen: jo pelkästään omakotitalojen pihojen yhteenlaskettu pinta-ala on suurempi kuin Pallas–Yllästunturin kansallispuiston!

Lisäksi rehevä pihakasvillisuus tasaa äärevöityvän sään kuten rankkasateiden ja helteiden vaikutuksia.

5. Innosta naapuria
Perisuomalaisen naapurikateuden voi valjastaa ilmastotalkoiden polttoaineeksi. Paitsi että ihmisillä on tapana hankkia pihalleen naapuriaan suurempi grilli tai auto, on tutkimuksissa huomattu, että omakotiasujalla on huomattavasti suurempi todennäköisyys hankkia aurinkopaneelit, jos naapurilla on jo sellaiset. Anna siis hyönteishotellien, perhosbaarien, kompostoreiden ja muiden ekotekojesi näkyä! Sama pätee työpaikan kahvittelukeskusteluihin.

Asuminen muodostaa vajaan kolmanneksen rivikansalaisen hiilijalanjäljestä. Samaa suuruusluokkaa on liikkumisen osuus. Sen jälkeä voi pienentää liikkumalla niin paljon lihasvoimin kuin mahdollista. Kuntokin kasvaa samalla. Helsingin kaupungin teettämän selvityksen mukaan työmatkapyöräilijän eliniänodote on pari vuotta autolla liikkuvaa kanssakansalaista pidempi.

Jos julkista liikennettä ei ole tarjolla, mieti, voisitko siirtyä sähkö- tai biokaasuautoiluun tai virittää bensakoneen etanolivetoiseksi. Kimppakyyti vähentää matkustajakohtaisia päästöjä verrattuna yksin ajavaan.

Ravinnon osuus on edellisiä hieman pienempi, mutta merkittävä sekin on. Mitä enemmän lähitienoon ja kuluvan kauden kasviksia lautasellasi on, sitä pienempi on hiilijalanjälkesi. Ravinnon suhteen on tärkeää myös miettiä, kuinka paljon energiaa aterian valmistamiseen kuluu ja millä vempaimella ruokasi kaupasta haet – huomattava osa autoilusta on muutaman kilsan kauppareissuja.

Lue lisää vinkkejä Hiilihelpistä ja Suomen Luonnon 8/2021 artikkelista Vehreä piha suojaa säältä.