Leskenlehden auringonkeltainen kukinta on kevään odotetuimpia merkkipaaluja. Se on ensimmäinen väriläiskä talven kuihduttaman luonnon harmaudessa, eikä jää keneltäkään huomaamatta. Tänäkin keväänä Suomen Luonnon toimituksen käytävällä on kertoiltu ensimmäisistä havainnoista ja kyselty, mistä nuo kukat on bongattu.

Varhaiset kukat joutuvat kestämään monet yöpakkaset ja kolean pilviset päivät. Siksi ne hakeutuvat kasvamaan kaikkein lämpimimmille kasvupaikoille, kuten etelään viettäviin rinteisiin.

Samaan aikaan kukkii myös

Kukintakalenteri: Tervaleppä aloittaa, kun lumi sulaa

Kukalla on myös suojautumiskeino kylmää vasten. Sen kukinnot vetäytyvät suppuun auringon laskiessa sekä pilvisellä säällä, ja näin kukka suojaa heteensä ja eminsä jäätymiseltä. Kukkiminen kylmällä säällä olisi turhaa riskinottoa, sillä pölyttäjätkään eivät ole silloin lennossa.

Leskenlehti erottuu maisemasta eritoten siksi, että se kasvaa laajoina kasvustoina. Se valtaa mieluiset kasvupaikat levittäytymällä siementen lisäksi maavarren avulla. Laaja ja tiheä kukinta on hyödyksi myös pölyttäjähyönteisten houkuttelussa, sillä kuten ihmiset, nekin huomaavat kukkameren jo kaukaa.

Keltaisilla kukilla käy aurinkoisina päivinä kuhina. Leskenlehti on runsautensa vuoksi tärkeä mesikasvi kevään ensimmäisille pölyttäjille, kuten sitruuna- ja neitoperhosille sekä pesäpaikkaa etsiville kimalaiskuningattarille. Kukissa poikkeavat myös pörheät villakärpäset ja monet muut pörriäiset.

Kun pölytys on onnistunut, suomuiset kukkavarret kasvavat pituutta ja kukinnot nuokahtavat. Kun siemenet kypsyvät, kukkavarsi oikenee jälleen ja ojentaa siemenensä tuulen tartuttavaksi. Siemenissä on hahtuvaiset lenninhaivenet, joiden avulla ne ajelehtivat tuulen mukana uusille kasvupaikoille. Vasta tässä vaiheessa lehdet alkavat kasvaa kukkavarsien tyveltä.

Kun lehdet kasvavat täyteen kokoonsa, kukat ovat jo poissa. Tästä juontuu kasvin suomenkielinen nimi. Tiheä kasvusto varjostaa muita kasveja ja raivaa näin itselleen lisää tilaa.

Kesän aikana lehtiruusukkeiden tyvelle kehittyvät jo uusien kukkien alut. Ne talvehtivat supussa maan rajassa ja kärkkyvät jälleen tulevaa kevättä, valmiina ponkaisemaan kasvuun kohti aurinkoa.

Leskenlehti

Tussilago farfara

Tuntomerkit: Kirkkaankeltaisessa mykerössä on monta riviä hapsumaisia laitakukkia ja keskellä torvimaisia kehräkukkia. Reilut kaksi senttiä leveä mykerö koostuu sadoista pikkuruisista kukista. Kukinnan jälkeen kukkavarsi pitenee, ja kukkiin kehittyy lenninhaivenellisia siemeniä. Leveät, karvaiset lehdet kasvavat varren tyveltä vasta kukinnan jälkeen.

Kukinta: Kukinta alkaa pian lumien sulamisen jälkeen. Varhaisena keväänä kukinta voi alkaa eteläisessä Suomessa jo maaliskuussa.

Levinneisyys ja runsaus: Kasvaa koko Suomessa, Oulun eteläpuolella laji on hyvin yleinen.

Tiesitkö? Leskenlehteä on käytetty runsaasti kansanlääkinnässä, ja sen tieteellinen nimikin viittaa yskän häätämiseen. Kasvi sisältää kuitenkin haitallisia aineita, eikä sen syömistä voikaan suositella.

Kuvassa leskenlehdelle on laskeutunut pörröinen, hiukan kimalaista muistuttava villakärpänen. Sillä on pitkä imukärsä, jolla se imee mettä kukista. Laji on Suomen etelä- ja keskiosissa yleinen. Kuva: Anna Tuominen