Ensimmäinen nuorten kurkien nelikosta on saapunut Suomeen. Esteri muutti Latviasta 27. huhtikuuta ja jatkoi seuraavana päivänä Suomenlahden yli Asikkalaan. Vapunpäivänä se ennätti jo Pohjois-Savoon Kiuruvedelle.

”Sen jälkeen se on kuin Scwannin solu myeliinituppia muodostamassa”, biologi Petri Suorsa vertaa kurjen lentoa hermoston rakenteisiin.

Linnun paikannin on piirtänyt kartalle sotkuisen vyyhdin laajoja kaarroksia viiden maakunnan alueella.

”Se kiertää kehää, jonka länsi–itä-halkaisija on 250 kilometriä ja pohjois–etelä-halkaisija on 150 kilometriä.”

Esteri on vaihtanut paikkaa joka päivä ja saanut parissa viikossa kattavan kuvan potentiaalisista reviireistä rannikolta sisämaahan. Samankaltaisia maisemakierroksia ovat tehneet myös Kurkiseurannan aiemmat nuoret kurjet. Kovin lähelle syntymäseutujaan Esteri ei ole vielä mennyt, mutta jos se toimii kuten edeltäjänsä, se palaa kesäksi lähemmäs Joensuuta.

”Se näköjään kuuluu tuohon elämänvaiheeseen.”

Muut nuoret kurjet ovat yhä kaukana Suomesta. Suorsa kertoo, että viimeiset saattavat palata vielä kesäkuun alussa, mutta moni jää ensimmäiseksi kesäkseen etelämmäs Eurooppaan.

Pitkän muuttomatkansa jälkeen Lauri on jäänyt kaartelemaan Valko-Venäjälle ja Haisku on jopa kääntynyt kauemmas Suomesta. Se koukkasi toukokuun 5. päivänä länsilounaaseen ja lensi reilut 300 kilometriä keskemmälle puolaa.

Matka Suomeen ei päättäväisellä kurjella veisi etäisyydestä huolimatta kuin pari päivää, mutta näiden kurkien käyttäytyminen ei vihjaa, että ne olisivat aikeissa palata.

Kullan reitti on ollut edellisiä suoraviivaisempi, vaikka se onkin edennyt hitaasti. Se lähti Unkarista 27. huhtikuuta, ja vappuun asti se viipyi Puolassa lähellä Valko-Venäjää. Viimeiset kaksi viikkoa se on pysytellyt Liettuan etelärajalla.

”Se voi olla, että se tulee vielä Suomeen.”

Harmaan käytös lupailee pesintää

Vapun kieppeillä Harmaa vaihtoi paikkaa Suvasvedellä. Siitä pitäen se on liikkunut hyvin pienellä alueella. Reviiri on rauhallisessa saaressa, eikä lähialueilla ole asutusta. Oletettu pesäpaikka on kapealla suolla.

”Toinen viidettä lähtien se on ollut hyvin aloillaan. Se viittaa, että silloin alkoi haudonta”, Suorsa sanoo.

Haudonnasta vihjaa myös se, että gps-paikantimen aurinkopaneeli lataa heikosti. Kun lintu on suuren osan päivästä makuulla, jalkaan kiinnitetty paikannin jää varjoon.

Kurjilla naaras hoitaa suurimman osan haudonnasta, ja koiras tuuraa sitä ruoanhaun aikana. Rengastajat olivat arvioineet nuoren linnun mittojen perusteella, että Harmaa on naaras, ja paikannustiedot tukevat arviota.

Harmaa asettui niin syrjäiseen paikkaan, että tietoa ensikertalaisten pesimämenestyksestä on mahdotonta saada kesän aikana. Vasta kun kurjet loppukesällä kerääntyvät muuttoparviin, Harmaan voi yrittää löytää ja tähystää, asteleeko sen kintereillä poikanen tai kenties jopa kaksi.

Kurkiseuranta jää kesätauolle.