Kesän paikannustietojen perusteella on todennäköistä, että Harmaan ensimmäinen pesintäyritys kariutui. Kevään lopulla toiveet jälkikasvusta heräsivät, kun lintu pysähtyi pitkiksi ajoiksi aloilleen – siis hautomaan.

”Mitä ilmeisemmin se jatkoi haudonnan loppuvaiheeseen tai pienten poikasten vaiheeseen”, kertoo biologi Petri Suorsa.

Tuolloin Harmaa alkoi liikkua laajemmalla alueella. Se lensi reviiriltään jopa kilometrien päähän.

”Jos poikaset olisivat olleet hengissä, se olisi liikkunut kävellen pienellä alueella.”

Suorsa epäilee, että munat tai pienet poikaset ovat joutuneet ketun tai jonkin muun nisäkäspedon suuhun. Myös korppi voisi olla tarpeeksi vahva kantaakseen kurjen munan mukanaan.

Emolinnut vartioivat pesää huolellisesti, eikä moni petoeläin yritä hyökätä emoja vastaan. Kokemattomalle parille lipsahdukset ovat kuitenkin tavallisia.

”Kyllä se vielä joskus onnistuu”, hän vakuuttaa.

Kurjet voivat elää yli kolmekymppisiksi, joten Harmaalla on runsaasti aikaa uusille yrityksille.

Jos pesintä epäonnistuu, kurjet lähtevät reviiriltään. Niin on tehnyt myös Harmaa. Tällä hetkellä kurki on yhä Pohjois-Savossa, mutta selvästi Suvasvedellä sijaitsevaa reviiriään pohjoisempana.

Kesän pesintämenestys oli laajalti heikkoa

Suorsan mukaan kulunut kesä oli muutenkin kurkien pesintöjen kannalta heikko ainakin Lapissa ja Etelä-Suomessa. Onnistuneita pesintöjä oli arviolta alle kolmannes viime vuoden lukumäärästä. Seurantakurkien kotiseudulla Pohjois-Karjalassa tilanne oli hieman muuta Suomea parempi, mutta muualla rengastajat joutuivat lähtemään monelta seuraamaltaan reviiriltä tyhjin käsin.

Luminen kevät tuskin ehti vaikuttaa kurkiin eteläisintä Suomea lukuunottamatta. Jos kylmät ja sateiset säät osuisivat poikasten kuoriutumiseen, ne olisivat riski, mutta tänä vuonna säät suosivat kurkien pesintää.

Vuosien välistä vaihtelua voi selittää muun muassa myyrätilanne. Myyrien kanta vaihtelee voimakkaasti, ja huippuvuosina monet petoeläimet keskittyvät niiden pyytämiseen. Tuolloin linnut saavat kasvattaa poikasensa rauhassa.

Täsmällistä syytä juuri tämän vuoden huonoon menestykseen ei kuitenkaan tiedetä.

Nuorista kurjista vain yksi palasi Suomeen

Ensimmäinen kevätmuutto toi Suomeen asti vain yhden nuorista seurantakurjista. Esteri vietti kesäänsä aluksi Siilinjärven lähellä Kuopion pohjoispuolella, mutta heinäkuussa se siirtyi noin 170 kilometriä pohjoiseen Oulujärven länsipuolelle, Kestilän seudun peltoaukeille. Viimeisimmät paikannukset ovat tulleet Vaalan läheltä suomaisemista.

”Jännä juttu, ettei se palannut synnyinseudulleen niin kuin aiemmat kurjet”, Suorsa sanoo.

Kurkiseurannan linnut ovat ensimmäistä kertaa Suomeen palattuaan tyypillisesti kierrelleet laajalla alueella, mutta asettuneet sitten kesäksi hyvin lähelle synnyinseutujaan. Joensuun Kotalahdessa kuoriutunut Esteri on nyt selvästi etsinyt oman reittinsä.

Suorsa arvioi, että Esterin seuraava suunta voisi olla kohti Liminkaa ja Muhosta. Sinne on viime päivinä kerääntynyt suurissa parvissa yhteensä yli 20 000 kurkea. Joka syksy kurkia saapuu koko pohjoisen Suomen alueelta, ja ne kokoontuvat Limingan seudulle valmistautumaan syksyn muuttomatkalle.

Kulta, Haisku ja Lauri jäivät kaikki Itä-Eurooppaan. On hyvin tavallista, että Suomessa kuoriutuneet kurjet jäävät ensimmäisellä kevätmuutollaan etelämmäs.

Kulta siirtyi kesän aikana Liettuan etelärajalta itään Valko-Venäjän puolelle, missä se oleilee pelloilla Nalibokin hydrologisen suojelualueen kupeessa. Puolaan pysähtynyt Haisku taas on lentänyt länteen, ja on viihtynyt jo pari kuukautta Lounais-Puolassa Wrocławin kaupungin liepeillä.

Hurjan matkan Etiopiasta taivaltanut Lauri siirtyi kesän aikana Valko-Venäjältä Puolaan. Sen kesä on kulunut lähellä Białystokin kaupunkia, missä kurkien suosima muuttoreitti kulkee. Näin etelässä kesää viettäneillä kurjilla ei kuitenkaan ole vielä mitään kiirettä syysmuutolle.

Israelilainen kurkitutkija Idan Talmon kävi kesän aikana etsimässä nuoria kurkia ja onnistui löytämään Laurin. Hänen tavoitteenaan oli kauko-ohjauksella irrottaa kurjen jalkaan kiinnitetty ääntä tallentava laite. Huonoksi onneksi Laurin tallennin oli jo pudonnut jonnekin matkan varrelle.

”Hyvä kuitenkin tietää, että se on hengissä ja voi hyvin”, Suorsa sanoo.

Suomalaiset kurjet muuttavat etelään kolme pääreittiä: läntistä (kahvinvärinen), Baltian–Unkarin reittiä (nahanvärinen) ja itäistä reittiä (okra). Unkarin Hortobágyssa reittiä voidaan vielä vaihtaa. Kartta: Jouni Tikkanen Ojastetta ym. 2020 mukaillen.

Tiedossa on mielenkiintoinen syksy

Suorsa odottaa alkavaa syysmuuttoa mielenkiinnolla etenkin Laurin takia.

”Aiemmin satelliittipaikantimilla seuratut nuoret itäkurjet eivät ole enää menneet seuraavana vuonna Etiopiaan vaan jääneet ihan muualle”, hän kertoo.

Lauri voi toistaa viimevuotisen silmukkamuuton Algeriasta Etiopiaan ja Israelin kautta takaisin Eurooppaan, mutta on hyvin mahdollista, että se jääkin esimerkiksi Balkanille.

Kurkien varsinainen syysmuutto käynnistyy tyypillisesti syyskuun viimeisen viikon tuntumassa. Ensi viikolle on luvattu kylmenevää syyssäätä, ja voi hyvinkin olla, että se kirittää suuret parvet matkaan.

”Se kyllä piiskaa niitä lähtemään ihan ajallansa. Jos on hyviä korkeapaineita ja pohjoisvirtauksia, niin ihan varmasti kurkia lähtee.”