Harmaa-kurki vietti kaksi ja puoli viikkoa Puolan ja Kaliningradin alueen rajamailla kierrellen. Se jatkoi muuttoaan äitienpäivänä 9. toukokuuta ja suuntasi pohjoiseen Itämeren rantaa seuraillen.

Suomeen Harmaa ennätti seuraavana päivänä. Se lensi Saarenmaalta Suomenlahden yli ja saapui mantereelle Hankoniemeä viistäen, Kemiönsaaren yli Varsinais-Suomeen. Muuttopäivä päättyi Säkylän Pyhäjärven kaakkoispuolelle. Tiistaina 11. toukokuuta kurki jatkoi Pirkanmaalle Hämeenkyröön ja keskiviikkona vielä Jyväskylän kautta Mikkeliin.

Harmaa saapui Suomeen noin viikko toisen Suomen Luonnon seuraaman kurjen, Häröliinan, jälkeen. Häröliina suuntasi suoraan kohti kolmikon synnyinseutuja, mutta Harmaa palasi eri reittiä. Biologi Petri Suorsa kertoo, että se on tavallista etenkin nuorilla kurjilla.

”Se on nuorten kurkien porukassa, kun se tulee Espanjasta. Ne muut voivat olla kotoisin lännemmästä, ja Harmaa on nyt samassa sakissa. Tuo reitti on klassinen läntisten kurkien reitti.”

Kurkiseuranta: Minne Häröliina muutti ja mitä se kertoo Suomen kurjista

Kuluneen viikon aikana Häröliina-kurki on lentänyt lähes kuudensadan kilometrin pituisen kierroksen itärajan takana Laatokan Karjalassa. Se pääsi katoamaan hetkeksi GSM-verkosta, mutta löytyi jälleen 4. toukokuuta lähtiessään liikkeelle. Se lensi itään ja vietti yönsä Pitkärannan koillispuolella. Seuraavana päivänä se jatkoi Äänisen rannalle Petroskoihin asti, kunnes kääntyi pohjoiseen.

Häröliina palasi Suomen puolelle 6. toukokuuta maan itäisimmän kylän, Hattuvaaran kohdalta. Se jatkoi etelälounaaseen, kunnes palasi lepäilemään Värtsilän tuntumaan, mistä se kierroksensa myös aloitti.

”Toivoin, että se olisi jäänyt Äänisen rannalle”, Suorsa sanoo.

Äänisellä olisi ollut hyvä todennäköisyys siihen, että Häröliina löytäisi seuraa itäkurjista ja muuttaisi ensi syksynä niiden mukana. Satelliittikurkien kolmikko on osa israelilaisten tutkijoiden tekemää seurantatutkimusta, ja jo viime syksynä oli toiveissa, että linnut muuttaisivat Israelin suuntaan. Toisin kuitenkin kävi. Harmaa ja Häröliina muuttivat aina Espanjaan ja Portugaliin asti, Laika jäi Balkanille.

Viime talvesta huolimatta toive itäkurjista voi yhä toteutua.

”Häröliina voi olla porukassa, jossa on itäkurkia. Jos se jo pariutuu alustavasti, on mahdollista, että se lähtisi ensi syksynä Israeliin päin.”

Suorsa kertoo, että nuoret kurjet lentävät isolla alueella mahdollisia reviirejä silmäillen. Ne eivät pesi vielä ensimmäisenä kesänä kuoriutumisensa jälkeen.

”Siinä on aina vaihtelua ja hakemista, mihin osittain liittyy tuo Karjalan-reissu Häröliinallakin.”

Pesintöjenkään myötä muuttosuunta ei välttämättä lopullisesti vakiinnu. Suorsan mukaan osa kurjista kyllä seuraa vanhaa reittiään hyvinkin tunnollisesti, kun taas osa päätyy samaan paikkaan, mutta eri reittiä pitkin. Toisinaan vaihtelu voi olla suurta, ja kurki suuntaa yhtenä syksynä Espanjaan, seuraavana Etiopiaan.

Säällä voi olla osansa muuttoreitin valinnassa. Viime syksynäkin voimakkaat itätuulet ajoivat kurkia laajoille kiertoreiteille. Suorsa kertoo, että aiheesta on valmisteilla kansainvälinen tutkimus. Siinä selvitetään, löytyisikö tuuliolosuhteista yhtäläisyyksiä muuttoreittien vaihteluihin.

Harmaasta ja Häröliinasta poiketen Laikan kevätmuutto ei juuri edisty. Se viipyy yhä Valko-Venäjällä samalla seudulla, mihin se päätti edellisen etappinsa kolme viikkoa sitten. Se ei välttämättä ole aikeissa palata Suomeen tänä kesänä.

 

Lue aiemmat Kurkiseuranta-jutut täällä >>

gps-paikannuskevätmuuttokurkiKurkien kevätmuuttokurkiseurantasatelliittiseuranta

Tilaa Suomen Luonto

Suomen Luonto on ajankohtaisen ja innostavan luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.