Kurkien kevätmuutto on alkanut, ja ensimmäiset ovat ehtineet jo Suomeen lumen alta kuoriutuville pelloille. Myös kaikki neljä nuorta satelliittikurkea ovat liikkeellä.

Ensimmäisenä nokkansa pohjoiseen käänsi Serbiassa talvehtinut Laika. Se lensi jo kuukausi sitten Unkarin Hortobágyyn, jossa monet kurkien muuttoreitit risteävät. Pisimmillään se kävi jo aivan Unkarin ja Slovakian välisen rajan tuntumassa, mutta kurvasi vielä takaisin aina Serbiaan asti. Myöhemmin se lensi vielä uudelleen Hortobágyn ohi, mutta viime perjantaina palasi jälleen Serbiaan.

Biologi Petri Suorsa kertoo, ettei tällainen liikehdintä välttämättä ole edes kevätmuuttoa. Toista kevättään elävä kurki on vielä nuori, eikä sillä ole kiire perhettä perustamaan.

”Se on kuhnailija, sillä ei luultavasti ole aikomustakaan vielä vallata reviiriä. Voi olla, että se menee lopulta Valko-Venäjälle, missä se oli viime kesänä.”

Espanjassa lähellä Portugalin rajaa talvehtineet Harmaa ja Häröliina lähtivät liikkeelle Extremaduran alueelta 28. helmikuuta. Ne lensivät vuorokaudessa kurkien suosimalle Gallocanta-järvelle. Molemmat jatkoivat muuttoa jo maaliskuun ensimmäisenä päivänä, vain yhden yön lepotauon jälkeen. Järveltä kurjet kurvasivat omiin suuntiinsa, Harmaa pohjoiseen ja Häröliina kohti Välimerta.

”Häröliina meni huomattavan eteläistä reittiä, jopa meren yli. Se lensi niin nopeasti, että siellä on täytynyt olla hyvät myötätuulet”, Suorsa arvioi.

Häröliina pysähtyi lepäilemään Unkarin keskiosiin, kunnes viikonloppuna jatkoi pohjoiseen, kohti Slovakiaa. Karpaattien vuoriston kohdalla kurki kuitenkin kääntyi kaakkoon ja pysähtyi Hortobágyyn, jossa se poikkesi myös syysmuutollaan.

Harmaakin jatkoi Gallocantan jälkeen muuttoa hyvällä vauhdilla. Se lensi Luxemburgin pohjoispuolelta Saksaan Bremenin lähistölle, missä se on nyt viihtynyt pari viikkoa.

”Sieltä on tullut hirveän huonosti paikannuksia. Tässä jo huolta pukkasi, että sille on sattunut jotain, mutta kyllä sieltä sitten alkoi tulla taas dataa läpi”, Suorsa kertoo.

Hän pohtii myös Ukrainan sodan vaikutuksia lintujen paikannukseen. Häiriöitä on ollut pitkin Suomea, ja viime keväänä Häröliina vietti paljon aikaa itärajan tuntumassa sekä kiersi pitkän lenkin Laatokan Karjalassa.

”Tämän karmean maailmantilanteen takia on mahdollista, että gps-signaaleja häiritään. Saa nähdä, millaisia paikannuksia tulee.”

Maaliskuun 10. päivänä nelikon viimeisenä liikkeelle lähti Sola, jolle kevätmuutto on vasta ensimmäinen. Algeriassa talvehtivilla kurjilla on kaksi mahdollista reittiä Eurooppaan, joko silmukka Espanjan kautta tai omia jälkiä itään ja Italian yli. Näistä Sola valitsi jälkimmäisen, mutta toisin kuin syysmuutollaan, se lensi Atlasvuoriston pohjoispuolella.

Algerian ja Tunisian rajalla Sola koukkasikin tiukasti pohjoiseen ja muutti läpi yön Sardiniaan. Sen korkeus rannikolla oli vain 200 metriä ja putosi merelle kääntymisen jälkeen yhä alemmas, kunnes se lensi aivan meren pinnan lähellä.

”Luultavasti se on viuhtonut vastatuuleen. Yöllä, kun on myötätuuli, korkeudet voivat olla satoja metrejä tai jopa yli kilometrin”, Suorsa kertoo.

Kaksi päivää lähtönsä jälkeen Sola saapui Korsikan eteläreunalle ja jäi sinne lepäilemään.

”Se yöpyy lahdella, jonka vastarannalla on komean näköinen satama. Näköjään paikka on silti riittävän rauhallinen.”

Suorsa arvioi, että Sola on päätynyt erilleen emoistaan jo ennen muuttomatkaa. Osa kurjista voi seurata emojaan pitkäänkin keväällä, kunnes ne jäävät vauhdista, mutta Sola on voinut itsenäistyä jo vuodenvaihteen jälkeen.

”Se lähti niin myöhään liikkeelle, eikä matkanteko ole ollut kovin nopeaa”, Suorsa perustelee.

Nuoret kurjet lyöttäytyvät omiin porukoihinsa ja muuttavat yhdessä, kiirehtimättä. Solan muutto jatkuu vielä, mutta määränpää ei välttämättä ole Suomessa. Viime kesänä Harmaa ja Häröliina palasivat seudulle, jossa ne kuoriutuivat, mutta Sola saattaa yhtä hyvin jäädä Laikan tavoin Itä-Eurooppaan viettämään yksivuotispäiviään.

Vertaa syksyn ja kevään reittejä!