Kurkiseuranta: Kevätmuutto jatkuu ilman Esteriä
Kartta ja kuva: Ran Nathan, Idan Talmon, Anna Tuominen & Mikko Korhonen / Vastavalo
Mikä kurkiseuranta?
Suomen Luonto alkoi syksyllä 2020 seurata nuorten kurkien matkaa niiden ensimmäisellä syysmuutolla. Ne kantavat jaloissaan rengastajien kiinnittämiä gps-paikantimia, joiden avulla niiden lentoa voidaan seurata yksityiskohtaisesti.
Kurkien joukko on vaihtunut vuosien varrella, ja alkuperäisestä nelikosta mukana on vain Harmaa. Harmaan rinnalla seuraamme kesällä 2023 kuoriutuneiden Esterin, Haiskun, Kullan ja Laurin menoa.
Gps-kurjet ovat osa israelilaisen ekologin Idan Talmonin professori Ran Nathanin tutkimusryhmässä tekemää väitöskirjatutkimusta. Niiden seikkailuja päivityksissä kommentoi biologi Petri Suorsa, joka on yksi tutkijoiden yhteistyökumppaneista Suomessa.
Kurkiseuranta joutuu haikein mielin jättämään hyvästit Esterille. Se ei ole vieläkään palannut talven katvealueelta kartalle, joten on selvää, ettei se enää palaakaan.
Koska paikantimesta ei ole saatu tietoja kuukausiin, Esterin katoamisen syy jää selvittämättä. Todennäköisintä on, että nuori lintu on kuollut.
Kurkitutkija Idan Talmon kertoo, että muutto ylipäätään on kurjille stressaavaa, uuvuttavaa ja siksi vaarallista. On myös mahdollista, että kurki jää ison petoeläimen saaliiksi, vaikka täysikasvuisena onkin melkoinen pala purtavaksi.
Talmonin mukaan paikannin on myös voinut mennä epäkuntoon, jolloin kurki saattaisi vielä löytyä värirenkaiden perusteella.
”Vieläkin on sijaa optimismille”, hän summaa.
Biologi Petri Suorsa pitää tätä kuitenkin epätodennäköisenä, sillä toistaiseksi kyseiset paikantimet ovat olleet varmatoimisia.
Suorsa otaksuu, että Esteri on myös saattanut tulla ammutuksi. Edellisenä talvena se viipyi keinokastelluilla viljelyksillä Saharan autiomaan alueella, ja on voinut suunnata nyt samaan paikkaan. Paikallisilla viljelijöillä ei välttämättä ole riittänyt ymmärrystä kuokkavieraille.
Lauri on jälleen katveessa
Myös Laurin tilanne on jälleen hämärän peitossa. Toistaiseksi viimeisimmät paikannukset tulivat korkealta muuttolennosta, kun kurki oli suuntaamassa Mustallemerelle.
Kurkiseuranta: Lauri ilmestyi talven mittaisesta katveesta
Kurjen muutto eteni Egyptin Hurghadasta 22. maaliskuuta, kun se oli muutaman päivän ajan joutunut odottelemaan kovimman vastatuulen laantumista. Se muutti ensin yli 300 kilometriä Siinaille ja seuraavana päivänä vielä samanmoisen etapin Israeliin Hulan laaksoon.
”Siellä piti olla Idanin tai sen kavereiden valmiudessa, että he saisivat etsittyä Laurin parven ja katsottua, mitä sille muuten kuuluu”, Suorsa kertoo.
Kurki oli kuitenkin sännännyt jo eteenpäin aamulla ennen kuin uusi sijaintitieto tuli perille.
Lauri ohitti maaliskuun 24. päivänä Libanonin sekä Syyrian rantaviivaa pitkin ja jatkoi 450 kilometriä Turkkiin asti. Hieman ennen kahta aamuyöllä se laskeutui Hassa-nimisen kylän liepeille ja vietti siellä reilun vuorokauden. Seuraavalla etapilla se lennähti vajaat 250 kilometriä Turkin keskiosiin.
Seuraava päivä, 27. maaliskuuta, on viimeinen ennen linnun joutumista katveeseen. Se nousi muuttolentoon aamupäivällä ja oli ehtinyt lentää 170 kilometriä, kun viimeisimmät paikannustiedot tulivat perille. Paikannin lähettää tiedot säännöllisesti kaksi kertaa päivässä.
”Se oli hyvässä vauhdissa. Sen lentonopeus oli 84 kilometriä tunnissa, ja se lensi 1700 metriä maan pinnan yläpuolella. Arvioin, että se on ollut neljään mennessä Mustanmeren rannalla”, Suorsa sanoo.
Todennäköisesti kurki on jatkanut Mustallemerelle ja lentänyt yötä myöten ja laskeutunut Krimille, ellei sille ole käynyt tavalla tai toisella köpelösti matkan varrella.
”Paras vaihtoehto meille olisi, että siellä olisi viime vuodesta gsm-häirintä lisääntynyt niin rajusti, että paikannukset eivät tule perille.”
Muiden seurantakurkien muutto Euroopassa on ollut melko pysähdyksissä, joten kohtalaisen pieni katvealue mobiiliverkossa voisi riittää piilottamaan Laurin. Vastaavasti viime vuonna Laurin paikannukset eivät tulleet Krimin alueelta läpi.
”Pakko myöntää, että huoli silti kasvaa päivä päivältä”, Suorsa kertoo.
Harmaata odotetaan ensimmäisenä Suomeen
Viime päivinä kevät on painanut jarrua, ja navakat pohjoistuulet ovat hillinneet kurkien muuttohaluja.
Pisimmälle on ennättänyt Harmaa, joka jatkoi Kaliningradin yli Liettuaan 25. maaliskuuta. Sen täytyy kiirehtiä pesimään, joten luultavasti seuraavat sopivat tuulet lennättävät sen taas matkaan. Suorsa arvioi, että Harmaa saattaa seuraavalla rupeamalla jopa saapua Suomeen asti.
Muut kurjet ovat vielä nuoria, eikä niillä siksi ole kiire reviiriä varaamaan.
”Luulisi kuitenkin, että kaikki tulisivat nyt käymään Suomessa, eivätkä jäisi enää Eurooppaan notkumaan.”
Kulta eteni lauantaina 5.4. Slovakiasta Koillis-Puolaan lähelle Białystokin kaupunkia ja pysähtyi jälleen ruokailemaan.
”Tuo on ollut Puolassa monella kurjella pysähdyspaikka.”
Niin myös Haiskulle, joka on pyörinyt Koillis-Puolassa jo melkein kolme viikkoa.
Suorsa kertoo, että Baltiassa ja Kaliningradin alueella on paljon kurkia odottelemassa virtausten kääntymistä. Suomeenkin on jo ennättänyt tuhansia kurkia.
”Etelä-Suomessa pesivät parit ovat olleet paikallaan jo pitkään”, hän sanoo.