Kuukkelille leppoisa elämänrytmi on eduksi
Kuva: Eeva Mäkinen
Kun kuukkeli kuulee retkeilijän, se tulee usein paikalle katsomaan mitä tapahtuu. Onko eväät jo kaivettu esille? Löytyykö voileipää, kenties makkaraa?
Monasti kuukkelin läsnäolon paljastaa ensimmäisenä käheä naukaisu. Tai vikinä, rääkäisy, ehkä hiljainen visertely. Se on harvoin liikkeellä yksin, mukana seuraa ainakin puoliso, tai koko perhe. Kuukkelipari pitää yhtä elämänsä loppuun saakka, ja ne elävät uskollisesti samalla metsäalueella. Talvisin niiden kanssa elää vaihteleva joukko omia poikasia tai muualta muuttaneita nuoria lintuja. Parvet ovat kuitenkin pieniä, tyypillisesti yhdessä kulkee neljästä viiteen lintua.
Monet poikaset viettävät ensimmäisen talvensa emojen tai naapurireviirin lintujen kanssa. Ne voivat jäädä kotinurkkiin pyörimään pidemmäksikin aikaa. Jotkut koiraat ovat varsinaisia peräkammarin poikia, ja siitä on niille hyötyä. Jos lähitienoon kaikki hyvät reviirit on jo varattu, niiden kannattaa jäädä vanhempiensa nurkkiin odottamaan sopivan paikan vapautumista.
Anna hyvän mielen joululahja – tilaa Suomen Luonto!
Ruotsalaistutkimuksen mukaan suurin osa nuorena kotireviirinsä jättäneistä kuukkeleista kuoli jo ensimmäisen elinvuotensa aikana. Ne voivat myös joutua tyytymään huonompiin reviireihin. Niiltä ei ehkä löydy yhtä hyvin ruokaa isojen poikueiden kasvattamiseen, tai metsää on saatettu harventaa ja pirstoa hakkuin niin, että se altistaa kuukkelit ja niiden pesät petojen saalistukselle. Nuorena kotoa lähteneet koiraat saavatkin keskimäärin pienempiä poikueita kuin vanhempana kotikulmansa jättäneet.
Tämän seurauksena pidempään hyvän reviirin vapautumista odottavat ja vanhemmalla iällä pesinnän aloittaneet koiraat saavat elämänsä aikana enemmän jälkeläisiä, kuin ne koiraat, jotka jättävät kotireviirinsä heti tultuaan täysikasvuisiksi. Vanhat pojat voivat odottaa hyvän reviirin vapautumista jopa vuosia. Ne eivät kuitenkaan auta vanhempiaan nuorempien sisarustensa ruokkimisessa, kun ne ovat vielä pesäpoikasia. Tässä kuukkeli on poikkeus moniin muihin lajeihin verrattuna. Se on aito peräkammarin poika, joka elelee omaa elämäänsä vanhempien sietokykyä koetellen.
Kuukkeli
Perisoreus infaustus
Tuntomerkit: Pienin varislintumme, noin räkättirastaan kokoinen. Uloimmat pyrstösulat, kyljet, vatsa ja siiven peitinhöyhenet ruosteenoranssit. Pää tummanruskea, ruumiinhöyhenys ruskeanharmaa.
Ääni ja laulu: Laulu hiljaista, polveilevaa visertelyä. Parven yhteysäänet naukaisuja ja rääkäisyjä.
Ravinto: Kaikkiruokainen.
Pesintä: Oksista ja naavasta rakennettu pesä havupuussa. Naaras munii 3–5 munaa ja hoitaa hautomisen yksin. Haudonta kestää kolmisen viikkoa. Ylivuotiset poikaset usein seuraavat perheparven mukana. Pari- ja paikkauskollinen.
Uhanalaisuus: Silmälläpidettävä ja rauhoitettu laji. Laajalti kadonnut ja vähentynyt Etelä-Suomesta vanhojen metsien hakkuiden myötä.
Suojelu: Vaatii elinympäristökseen vanhoja havumetsiä. Vähentynyt metsätalouden tehostumisen ja hakkuiden lisääntymisen seurauksena. Metsien harvennukset altistavat kuukkelit kanahaukkojen saalistukselle.