Vapun aikoihin pihapöntöllä soi uusi sävel: jankuttava, hidasrytminen ”tsiro-tsiro-tsipp-tsipp, tsiro-tsipp-tsiro…”. Oksalla seisoo terhakanoloinen mustavalkoinen kirjosieppo, joka kohauttelee siipiään ja nykii pyrstöään laulunsa tahdissa, pyrähtää hetkeksi pöntön lentoaukolle ja puikahtaa takaisin oksalle.

Ensimmäisinä päivinä sieppokoiras saattaa kiertää pöntöltä toiselle ja asettua laulamaan tali- tai sinitiaisen jo asuman pöntön eteen. Jos pönttö on siepon mielestä sopivin, eivät tiaisten vastalauseet sitä hetkauta. Joskus siepponaaras rakentaakin oman pesänsä tiaisen pesän päälle, mutta riidat pesäpaikoista voivat päättyä myös siepon kuolemaan, onhan tiaisilla luiseva nokka kilpakumppaninsa telomiseen. Riitoja voi estää ripustamalla runsaasti pönttöjä kaikkien lintuparien käyttöön; koloista on pulaa, sillä kirjosiepot kansoittavat pöntöt nopeasti niin pihoilla kuin metsissäkin.

Moni sieppokoiras ei tyydy yhteen puolisoon, vaan ensimmäisen naaraan alettua hautoa koiras siirtyy laulamaan kauemmas toiselle pöntölle, jonne saapuva naaras luulee laulajaa parittomaksi. Kun sekin on edennyt haudontavaiheeseen, palaa moniavioinen koiras ruokkimaan ykkösnaaraan poikasia, ja kakkosesta tulee yksinhuoltaja.

Kirjosieppo
Ficedula hypoleuca
Svartvit flugsnappare
Pied Flycatcher
Must-kärbsenäbb