Kuusenkerkät ovat parhaimmillaan
Kuva: Mako / Wikimedia Commons
(Metsä)kuusi
Picea abies
Heimo: Mäntykasvit. Metsäkuusi jaetaan kahteen alalajiin, euroopankuuseen ja siperiankuuseen.
Kasvumuoto: Ainavihanta puu.
Koko: Euroopankuusi 20-30 metriä, siperiankuusi 8-20 metriä.
Varsi: Rungon väri vaihtelee ruskeasta harmaaseen.
Lehdet: Tummanvihreät, terävät neulaset.
Kukka: Pyöreähköt hedekukinnot aluksi punertavia, myöhemmin vaalenevat ja varisevat pois. Emikukinnot käpymäisiä ja purppuran värisiä, joista muodostuvat kävyt.
Kukinta: Touko-kesäkuussa
Levinneisyys: Koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.
Kuusen kirkkaita vaaleanvihreitä vuosikasvaimia eli kuusenkerkkiä voi poimia keväästä alkukesään. Ne tulee kerätä ennen kun kerkät vahvistuvat tummemmiksi ja kovemmiksi neulasiksi. Varjoisilla paikoilla keräämistä voi jatkaa jopa juhannukseen saakka.
Kuusenkerkät sopivat sellaisenaan salaattiin. Niiden mieto, makeahko maku antaa hienon vivahteen keittoihin, muhennoksiin tai siirappiin. Kuusenkerkistä voi hauduttaa piristävää teetä tai niistä voi tehdä kuohuvaa kuusenkerkkäjuomaa.
Suomen Luonnon Villivihannekset-mobiilisovellus
Kuusenkerkät sisältävät paljon hivenaineita, A- ja C-vitamiineja sekä runsaasti antioksidantteja. Kuusenkerkkästä valmistettua siirappia on käytetty perinteisesti yskänlääkkeenä sekä keuhkoputkentulehduksen hoitoon. Kuusenkerkkien pureskelun on uskottu vaikuttavan suun ja hampaiden hyvinvointiin sekä flunssaan.
Vaikka kuusenkerkkä on parhaimmillaan tuoreena, sitä voi säilöä pakastamalla tuoreet silmut. Ne voi myös säilöä upottamalla kerkät hunajaan.Kuivattuina ne sopivat hyvin teen valmistamiseen läpi talven.
Huom! Kuusenkerkkien poimimiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa, sillä niiden kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.
Lajitietoa päivitetty 27.5.2014.