Loppusyksyn harvoja ruokasieniä on lahoavalla havupuulla kasvava kuusilahokka (Hypholoma capnoides). Lajin nimi ja kasvupaikka antavat jo hyvän vihjeen kuusilahokan etsijälle, mutta toisinaan kasvualustaa on vaikea tunnistaa. Itiöemät voivat nousta sammaleiselta metsänpohjalta. Kasvualusta ei ole myöskään ehdottoman varma erottaja, vaan kuusilahokka voi kasvaa lehtipuullakin ja kitkerälahokka joskus havupuulla.

Aivan ensin kannattaa varmistaa, että sienen jalassa ei ole itiöiden kanelinruskeaksi värjäämää rengasta. Sellainen on nimittäin myrkkynääpikällä, joka on ainoa myrkyllinen laji, johon kuusilahokan voisi sekoittaa. Kitkerälahokalla voi olla heikko rengasvyöhyke, mutta lahokoiden itiöpöly on violetinharmaata/-mustaa. Kuusilahokalta rengas joka tapauksessa puuttuu.

Makutesti auttaa erottamaan kuusilahokan kitkerälahokasta: Pienikin pala kielen päälle asetettua kitkerälahokkaa on niin karvas, että sylkemistä saa jatkaa vielä pitkään. Kuusilahokka on hyvin miedon makuinen sieni, josta jää korkeintaan tuoreen herneen kaltainen jälkimaku. Myös sienen tuoksu tuo mieleen tuoreet herneet. Kitkerälahokalta tuo tuoksu puuttuu.

Harjaantunut poimija oppii panemaan merkille kitkerälahokan rikinkeltaisen jalan ja vanhanakin heikosti kellansävyiset heltat. Kuusilahokan heltat ovat vaalean kellertävät ja muuttuvat vanhemmiten savunharmaiksi. Kuusilahokan jalka on tyveä kohden tummuva.

Kuusilahokka on mainio loppusyksyn ruokasieni, joka on parasta säilöä kuivaamalla. Vain lakit käytetään. Kitkerälahokka kelpaa puolestaan värjäyssieneksi. Siitä saa vihertäviä ja kellanruskeita sävyjä.

Kuusilahokan (vas.) jalka tummenee tyveä kohti. Kitkerälahokalla (oik.) se on rikinkeltainen. Kuva: Jouni Tikkanen

Kuusilahokan itiöprintti on violetinharmaa. Kuva: Jouni Tikkanen

Hypholoma capnoideskitkerälahokkakuusilahokkamyrkkynääpikkä

Hyvän mielen joululahja!

Anna lahjaksi lumoava luontokokemus ja luonnon hyvää tekevä vaikutus. Tilaamalla tuet luonnonsuojelutyötä.