Kanadalainen Mawson saa etsiä malmeja Ylitornion Mustiaapa-Kattasjärven alueella, vaikka Ely-keskus piti Natura-arviota puutteellisena ja kehnona.

Kanadalainen kaivosyhtiö Mawson Oy sai 12. tammikuuta Tukesilta porauskalustolleen jälleen uuden malminetsintäluvan Natura 2000-verkostoon kuuluville maille. Kyseessä on Ylitornion Mustiaapa-Kaattasjärven yli 6000 hehtaarin suo- ja metsäkohde, josta on määrä muodostaa luonnonsuojelulain nojalla suojelualue. Tukes salli Mawsonin kairata 300 kohteessa, noin neljänneksellä suojelukohdetta. Mawson ilmoittaa etsivänsä alueelta muun muassa kultaa.

Tukes liitti päätökseensä myös niin sanotun täytäntöönpanomääräyksen, joka tarkoittaa, että työt saadaan aloittaa mahdollisesta valituksesta huolimatta. Lapin Ely-keskus vastusti tätä.

Metsähallituksen Luontopalvelut ja Lapin Ely-keskus arvostelivat kovin sanoin Mawsonin teettämää Natura-selvitystä, jonka turvin Tukes etsintäluvan myönsi. ”Natura-arvioinnissa esitetty suunnitelma ei vastaa haettuja lupia”, totesi ELY-keskus marraskuussa.

Kritiikin vuoksi yhtiö täydensi selvitystään uusilla asiakirjoilla, samalla kun se muutti hankettaan, mutta lausuntoviranomaisten mielestä selvitys on edelleen puutteellinen.

Metsähallitus ilmoitti joulun alla antavansa lausuntonsa malminetsintäluvasta vasta kun Natura-arviointi on saatettu loppuun, ja yhtiö on päivittänyt lupahakemuksensa vastaamaan yhtiön marraskuussa muuttamaa hankekuvausta.

”Ely-keskus ei pidä Natura-arviointimenettelyä edelleenkään loppuun käsiteltynä”, totesi joulukuussa myös Lapin ELY-keskus.

”Natura-arvioinnin tulee olla selkeä, havainnollinen, looginen ja mahdollisimman tiivis esitys. ELY-keskus toteaa, että lausuttavana oleva aineisto on vaikeaselkoinen kooste eikä Ely-keskuksen näkemyksen mukaan täytä asianmukaisuuden kriteerejä edellä mainituilta osin”, Lapin Ely kritisoi.

Kaivosteollisuuden etujen ajamisen sydämen asiakseen ottaneelle Tukesille yhtiön Natura-selvitykset riittivät.

Mawson halusi salata Natura-selvityksen

Tukesin lämpöisiä suhteita yhtiöön kuvaa uusimman Mawson-päätöksen esitelleen ylitarkastaja Ilkka Keskitalon twiittaus vajaa viikko ratkaisun jälkeen. Hän oli käynyt maastossa ja tviittasi kuvan kanssa: ”Maastovalvontaa Natura-alueella, ei näkynyt kotkia, tikankonttia tai neidonkenkää. Lunta muuten on, eli metrin menee reilusti. #malminetsintä #viranhaltijaviikko”.

Nälväisyn pointti on siinä, että vuonna 2014 Mawsonin kaksi johtajaa tuomittiin luonnonsuojelurikoksesta, koska yhtiö oli Ylitornion Rompaksen alueella ilman asianmukaista lupaa kaivaessaan tuhonnut muun muassa tikankontin ja neidonkengän esiintymiä. Pointti on myös siinä, että kotkat, tikankontit ja neidonkengät ovat Mustiaavan suojeluperustelajeja. Tukesissa vallitsevia asenteita kuvaa myös ylitarkastaja Keskitalon lausunto viime vuodelta: ”Kairausten määrä on lähtenyt kasvuun ja olen kuullut, että nyt alkaa olla jo pula kairauskalustosta. Oikeastaan käänne parempaan tapahtui vuoden 2016 loppupuolella”, hän iloitsi lehden haastattelussa. (Kauppalehti 21.2.2017).

Kaikkiin viranomaisiin eivät yhtiön välit ole yhtä lämpöiset. Mawson on valittanut Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen Lapin Ely-keskuksen päätöksestä luovuttaa Mawsonin Natura-selvitys sitä pyytäneelle kansalaiselle, yhdessä Ely:n lausunnon kanssa. Mawson oli vaatinut Ely-keskusta salaamaan koko Natura-selvityksen, mille viranomainen ei nähnyt perusteita.

”Se sisälsi salattuja lajitietoja ja liikesalaisuuksia. Liikesalaisuuksia ovat tiedot tulevien vuosien kairaussuunnitelmista, joita pörssiyhtiö ei vielä ole tiedotteellaan julkistanut”, perustelee valitusta yhtiön edustaja Tapani Hyysalo.

Ely:n mukaan luovutetusta Natura-selvityksestä poistettiin tiedot sellaisista uhanalaisista lajeista, joiden esiintymiä julkistaminen olisi voinut vahingoittaa.

Mawsonin vaatimus Natura-selvityksen salaamisesta on erittäin poikkeuksellinen. Natura-selvitykset tehdään, kun jokin hanke saattaa uhata yhteisesti arvokkaaksi luontokohteiksi todettuja ja sellaisena suojeltua aluetta. Viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia, eikä yhteiseen omaisuuteen kohdistuva uhka ole uhkaajan yksityinen liikesalaisuus. Natura-selvitystä ei tiettävästi ole koskaan Suomessa määrätty salaiseksi.

Kanadalainen Mawson on muutoinkin koettanut tuoda Suomeen täällä vieraita toimintatapoja. Vuonna 2015 se teki rikosilmoituksen Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiristä, joka oli valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen yhdestä Mawsonin Tukesilta saamasta malminetsintäluvasta. Valituksessa viitattiin yhtiön aiemmin Natura-alueilla tekemiin luvattomiin syväkairauksiin. Yhtiö kiistää tällaisia tehneensä, rikosilmoituksessaan se syytti luonnonsuojelupiirin edustajia petoksesta tai sen yrityksestä.

Tällainen painostus on Suomessa poikkeuksellista. Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen kommentoi tuolloin rikosilmoitusta tuoreeltaan: ”En muista vastaavaa tapausta Suomesta. Malli lienee peräisin ulkomailta, kenties amerikkalaisesta oikeusperinteestä, jossa uhataan kanteilla myös tämäntyyppisissä asioissa.” (Yle uutiset 26.8.2015).

Syyttäjä lopetti tarpeettomaksi katsomansa jutun tutkinnan.

kaivoksetMawsonnaturatukes