Käpytikka (Dendrocopos major) on Suomen ylivoimaisesti yleisin ja runsain tikka ja kaikille tuttu. Metsässä se kiinnittää huomion terhakkaalla olemuksellaan. Syksystä kevääseen sitä näkee touhuamassa käpyjen kanssa eikä käpytikka ole muiden tikkojemme tavoin lahopuun hyönteisistä riippuvainen, vaikka syö niitäkin. Käpytikka pesii itse rakentamassaan kolossa; sen tekemiseen osallistuvat molemmat puolisot.

Tuntomerkit: Iso ja kirjava tikka. Sekoitettavissa lähinnä pohjantikkaan ja harvinaiseen valkoselkätikkaan – pikkutikka on huomattavasti pienempi. Käpytikalla on selkäpuolellaan isot, valkoiset hartialaikut. Lintulaudoilla käy maan eteläosissa myös yleissävyltään vihertävä harmaapäätikka.

Mitä syö: Erikoistunut kesäkauden ulkopuolella käpyihin. Kesäisin syö pääasiassa hyönteisiä ja niiden toukkia. Ruokinnalla mieluisinta ravintoa tali ja maapähkinät.

Levinneisyys: Esiintyy koko maan metsäalueilla. Pesimäkanta noin 300 000–700 000 paria.

Ääni: Tyypillinen ääni tunnusomainen terävä kjik.  Kopistelee usein puita ja rummuttaa soidinaikana lyhyitä sarjoja.

Päivitetty 6.3.2015: lisätty maininta harmaapäätikasta.