Elokuun lopun Varanginreissulla törmäsin paitsi piekanoihin, usein myös ampuhaukkaan ja merikotkaan. Merikotka on tunnetusti hyvin suuri petolintu, tuntemattomampi ampuhaukka taas hyvin pieni, jopa Euroopan pienin haukka. Ampuhaukka painaa parisensataa grammaa ja merikotka voi yltää kuuden kilon painoon, eli kolmekymmenkertaiseksi!

Ampuhaukat syöksyilivät nopeasti ja ketterästi ja aivan maanpintaa viistäen. Jos vaikkapa niittykirvinen pelästyi eikä pysynyt hiljaa paikallaan varvikossa ja heinikon suojissa, vaan yritti hätäpäissään karkuun, oli ampuhaukka taktiikkansa mukaisesti oitis sen kimpussa.

Ison merikotkan ruokavalio on monipuolinen kalasta lintuihin, isoihinkin, ja talvisin haaskoihin. Saalistuskin on yleensä näkyvämpää. Pelkällä olemassa olollaan merikotka aiheuttaa hämmennystä ja varsinkin, jos se huomaa siipirikkoisen tai huonokuntoisen linnun parvessa, korjaa se siitä helpon saaliin. Joskus syksyisin näkee useitakin merikotkia yhtäaikaa kyttäämässä ja odottamassa julman kärsivällisesti lintuparvien laiteilla sopivaa pyyntitilannetta.

Ampuhaukka istuu hauskasti Tenon suiston suojelualueen kyltin päällä. Hyvä niin!

Merikotkassa on näköä, kokoa ja uljautta.