Nykymetsätalous kiihdyttää lajien uhanalaistumista. Hakkuissa tulisi huomioida luonto nykyistä paremmin.

Metsätalous heikentää metsäluonnon monimuotoisuutta, osoittavat Luonnonvarakeskuksen viisi laajaa tutkimusta Ecological Processes -tiedesarjassa.

Hakkuissa ei jätetä tarpeeksi kuollutta puuta siitä riippuvaisille lajeille, eivätkä sertifikaattien mukaiset säästöpuiden määrätkään ole riittäviä.

”Kaikki kuollut puu pitäisi säästää hakkuissa, lukuun ottamatta suuria vahingoittuneiden tai vastikään kuolleiden kuusten ryppäitä, jollaiset nostavat paikallisesti kirjanpainajatuhon riskiä”, toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Matti Koivula.

Koivula tutki Ilkka Vanha-Majamaan kanssa kuolleen puun määrää yhteensä 22 säästöhakkuukokeessa eri puolilla Fennoskandiaa.

Ruotsissa kuollutta puuta säästetään enemmän kuin Suomessa. Siellä kannustetaan vähäarvoisten puiden sekä isohkojen säästöpuuryhmien säilyttämiseen. Ruotsin maatalousyliopiston professori Lena Gustafssonin mukaan hakkuut olisi toteutettava siten, että yksittäisetkään kuolleet puut eivät vaurioituisi.

Suomen metsätalouden PEFC-sertifiointijärjestelmän mukaan hakattua hehtaaria kohti jätetään ainakin kymmenen läpimitaltaan yli 10 senttistä puuta. Moni tutkimus osoittaa, ettei näin pieni määrä turvaa metsälajiston monimuotoisuutta. Silti kriteerejä on entisestään löysätty.

Metsäekologian tutkijat kannattavat kulotusten lisäämistä. Se helpottaisi hyvin uhanalaisen, palanutta puuta tarvitsevan lajiston tilannetta. Metsäpaloalueista pitäisi perustaa suojelualueita, ja joitakin metsäalueita tulisi tarkoituksella polttaa ennallistamiskeinona.

Nykymuotoisella metsätaloudella uhanalaistuminen metsissä kiihtyy. Keinoja tilanteen muuttamiseksi on, ja ne olisi tutkijoiden mukaan otettava pikaisesti käyttöön.

Venäjällä on yli sadan vuoden ajan jätetty hakkuualoilla 10–40 prosenttia puista hakkaamatta, mikä on johtanut paljon monimuotoisempaan ja vaihtelevampaan puustoon ja muihin metsän ominaispiirteisiin kuin Suomessa.

Nykymuotoisella metsätaloudella uhanalaistuminen metsissä kiihtyy.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Matti Koivula:
”Tekopökkelöt hyödyttävät uhanalaisia lajeja.”

◀ Talousmetsissä kuollutta puuta on muutama kuutiometri hehtaaria kohti. Luonnonmetsissä määrä nousee usein yli sataan kuutiometriin. Lisäksi pitkälle lahonnutta puuta, jossa elävä lajisto on uhatuinta, tuhoutuu hakkuissa huomattavia määriä. Talvien lämmetessä metsiä hakataan yhä enemmän sulan maan oloissa, jolloin lahopuuta tuhoutuu enemmän kuin pakkas- ja lumiaikaan.

◀ Kuollutta puuta pitäisi lisätä tekopökkelöiden avulla. Näin on Ruotsissa on tehty pitkään ja nykyään Suomessakin jossain määrin. Tekopökkelöt hyödyttävät uhanalaisia lajeja.

◀ Elävien säästöpuiden tilavuus ei ylläpidä riittävää kuolleen puun määrää. Ruotsissa metsäpinta-alasta jätetään käsittelemättä 11 prosenttia uudistushakkuiden yhteydessä, Suomessa yleensä alle kolme prosenttia.

 

 

hakkuutmetsämetsätalousmonimuotoisuus

Tilaa uudistunut Suomen Luonto!

Tunne luontosi ja tue luonnonsuojelua, tilaa lehti tai digilukuoikeus!