Lukijalta: Vanhankaupunginlahden vedet tarvitsevat hellempää kohtelua
Kyläsaaren alueella toimi ennen kaatopaikka ja jätteenpolttolaitos. Tuolloin maaperään kertyi saasteita. Kuva: Yehia Eweis / Wikimedia Commons (CC BY 4.0)
Kiitos ansiokkaasta ja laajasta katsauksesta Helsingin sydämessä sijaitsevaan luonnonsuojelualueeseen! Juttu oli rajattu koskemaan vain suojelualuetta, joten haluan laajentaa näkökulmaa lahden läntiseen rantaan ja Vantaanjoen valuma-alueelle.
Näin Vanhankaupunginlahdesta tuli pala Helsingin rikkainta luontoa
Olen asunut Vanhankaupunginlahden rannalla nyt kolmetoista vuotta, ja alueen historia on avautunut pikkuhiljaa kerros kerrokselta. Nykyään olen Helsinki-opas, ja harrastuksena ylläpidän Vanhankaupunginlahden läntisen rannan asuinalueen (Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki) kotikaupunkipolkuja.
Keväällä 2025 omasta kiinnostuksestani tein pienen koosteen Vanhankaupunginlahden ja sen läntisen rannan ympäristöhistoriasta. Suunnittelin sen opastetuksi kierrokseksi lahden rannalla.
Ongelmat Vanhankaupunginlahden rannalla ovat kahdenlaisia – toisaalta maaperän saastuneisuus rajoittaa toimintaa, toisaalta itse vesikin on huonolaatuista, jossain määrin maaperästä johtuen. Toukolan rantapuiston ja Arabian rantapuiston puistosuunnitelmassa on avattu aika hyvin maaperään liittyviä ongelmia nykyisen asuinalueen alla, vieressä sekä rannassa.
Alue on ollut käytännössä kaatopaikkaa, jonka ongelmia Kyläsaaren jätteenpolttolaitos on lisännyt 1980-luvun alkuun saakka. Laitoksella käytettiin jäteöljyä jätteenpolton tehon lisäämiseksi, joten maaperään ja vesistöön on kertynyt paljon kuormitusta.
Tällä läntisellä rannalla vesistön kuormaa lisäävät etenkin hulevedet, joista yksi iso osa tulee Kumpulanpuroa pitkin. Sen alkulähde on Pasilan entisillä varikkoalueilla. Lisäksi puistosuunnitelmassa sanotaan, että osa hulevesiongelmaa ovat Arabian alueen laajat läpäisemättömien maiden alueet sekä Vanhankaupunginlahden sulkeutuneisuus.
Missään ei puhuta eikä pohdita sitä, mitä Kruunusillat tai rannan rakentaminen Verkkosaaressa lahden sulkeutuneisuudelle tekevät.
Toiset tahot ovat vuosia puhuneet kalakannan parantamisen nimissä melko ikivanhan teollisen padon purkamisesta sekä kosken ennallistamisesta likemmäs tuhannen vuoden takaiseen asuun. Paikallisten kalalajien syöntiinhän Helsingin kaupunki asetti rajoituksen PFAS-yhdisteiden takia, ja kautta rantain totesi siten, että Vanhankaupunginlahden vesi ja paikallinen pieneliöstö on ainakin jossain määrin saastunutta.
Vanhankaupunginlahden vesistön kuntoluokitus on kokonaisuudessaan EU-kriteerein välttävä, ja suurin osa kuormituksesta tulee tätä nykyä Vantaanjokea pitkin. Vantaanjoen varrellakin hulevedet ovat suuri ongelma, ja hulevesialueet ulottuvat aina lentokentälle sekä pitkälle pohjoiseen Riihimäelle asti.
Asukkaat toivovat vuosi toisensa jälkeen uimapaikkaa laitureineen Arabianrantaan. On kuitenkin vaikea saada läpi viestiä, että nimenomaan sillä puolella rantaa on pohjan koostumus tuntematon, ja ruoppaus tai ylipäätään rantaan kajoaminen saisi tuskin mitään hyvää aikaan vesistölle.
Mitä tulevaisuus tuo tullessaan Vanhankaupunginlahdelle kun asukasmäärä sen rannalla nousee? Parhaillaan Helsingin kaupungin merellinen osasto alkaa suunnitella esteetöntä ja uskonnotonta vainajien tuhkan sirottelupaikkaa kosken niskalle eli Kustaa Aadolfin puistoon. Merellisen osaston päällikön mukaan tuhkat päätyvät lahteen eli ”mereen”.
Vanhankaupunginlahti tulisi pikemminkin mieltää Vantaanjoen suistoalueeksi, niin ehkä se saisi hellempää kohtelua osakseen…
Miten Toukolan rantapuistoon suunniteltu pyöräilyn baanaverkoston tie ja mahdollinen maantäyttö vaikuttaa tulvivaan Vanhankaupunginlahteen? Miten uudeksi Hermanninrannan rantapuistoksi kaavailtu biodiversiteettipuisto entisen jätteenpolttolaitoksen kohdilla toteutetaan, ja mitä vaikutuksia sillä on? Saadaanko hulevesiasiat kuntoon kaupungissa?
Nimenomaan vesistön kunnon parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ei juuri ole osunut silmiini.
On sääli, että alueeseen kohdistuu niin paljon paineita ja niin vähän lempeyttä. On suoranainen ihme, että voimme nyt nauttia raikkaasta ilmasta läntisellä rannalla, vaikka se on ollut teollisuusaluetta 1800-luvun alusta saakka.
Kaupungin puisto-osaston avustuksella tehdyt rantaniityt ja rikas linnusto, joka ulottuu luonnonsuojelualueelta lahden rantoja etelämmäs, ovat myös ilonamme. Erityiskiitos Tringan sitkeälle työlle luonnonsuojelualueen hyväksi.