Mäyrämetsä on kaadettu. Istun lohduttomalla raiskiolla kannon nokassa ja mietin, mitä maanomistaja on yli kahdeksankymmentävuotiaan kuusikon paikalle aikonut. Koivikko klapien tuotantoon vai uusi tukkimetsä?

Lapsena synkän kuusikon läpi kulkeminen kauppareissulla jännitti mutta kiehtoi mielikuvitusta. Äidin kanssa sinne mentiin sienikorien kera – kuusenneulasten kirjoman polun varrella oli paljon mustarouskuja. Loivasti viettävä kumpareinen kuusikkorinne oli mäyrän mieleen, ja mäyrän kaivamia koloja ja jätöksiä näkyi usein. Näköhavaintoja viirunaamasta tehtiin aina silloin tällöin, joskus perhekunnistakin.

Metsä ei kasva nopeasti. En ole enää näkemässä uutta mäyrämetsää 80 vuoden kuluttua, joten voin vain yrittää kuvitella millainen se on. Se on varma, että uusi mäyrämetsä ei ole vanhan kaltainen.

Aluksi tuonne notkelmaan varmaankin levittäytyy horsmapelto, ja ylärinteessä vadelma saa vahvan aseman. Seuraavaksi paikan valtaavat lehtipuiden taimet: pihlajaa, raitaa, tuomea, paatsamaa ja tammea on yllin kyllin tarjolla lähitienoilla.

Ilmaston lämmetessä kuusi joutuu väistymään menestyksekkäämmän koivun tieltä. Koivu on varmaankin uuden mäyrämetsän valtapuu, mutta jos vuoden keskilämpötila nousee yli kahdeksaan asteeseen, saattaa pyökki saada jalansijan tälläkin paikalla. Pyökki on voimakas kilpailija ja syrjäyttää nopeasti muut puut. Tulevaisuudessa mäyrämetsä saattaakin olla pyökkimetsä.

Mustikka saa väistyä, aluskasvillisuudessa menestyvät parhaiten kevätaspektin lajit kuten vuokot, kevätesikko, kiurunkannus ja käenrieska. Kesällä puiden lehvästö estää valon pääsyn maan pinnalle ja rajoittaa aluskasvillisuuden elinmahdollisuuksia.

Kuusten korvautuessa lehtipuilla myös hyönteis-, kasvi- ja sienilajisto muuttuu. Metsään ilmestyy uusia eteläisiä tulokkaita – moni perhos-, kuoriais- ja pistiäislaji on leviämässä kohti pohjoista. Joukossa on paljon tervetulleita uudistulokkaita, mutta myös monia metsien ja puutarhojen tuholaislajeja. Mäyrämetsäkin saattaa joutua havununnan, lehtinunnan tai kirjanpainajan joukkoesiintymän uhriksi.

Mäyrämetsän tulevaisuus ei ehkä ole sellainen, millaiseksi maanomistaja on sen ajatellut hakkuupäätöksen tehdessään. Muutos on vääjäämätön.

ilmastonmuutosmetsämetsänhoitomäyrä