Metsähallitus aloitti lokakuussa metsähakkuut Hankoniemellä Syndalenissa. Hakkuiden kohteena oleva metsä on Etelä-Suomessa harvinaista järeää metsää, ja koska se sijaitsee puolustusvoimien harjoitusalueella, siellä on hyvin vähän muuta ihmistoimintaa. Metsä on tärkeä elin­ympäristö monille uhanalaisille ja harvinaisille lajeille.

Syndalenissa tehdään 11 hehtaarin avohakkuut, joista suurin osa toteutetaan ns. säästöpuuhakkuina, joissa avohakkuun keskelle jätetään säästöpuuryhmiä.

Alueella elää muun muassa vaarantuneeksi luokiteltu kissantassujäkälä sekä silmälläpidettävä rakkosammal.

Hakkuut ovat herättäneet huolta luontoarvojen säilymisestä, vaikka Metsähallitus vakuuttaa ottaneensa uhanalaisten lajien esiintymät huomioon.

Metsähallituksen Metsätalous Oy:n Etelä-Suomen aluepäällikkö Ilkka Korhonen, miten uhanalaiset lajit on huomioitu hakkuissa?

”Jos verrataan alkuperäiseen hakkuusuunnitelmaan, osa alueesta on rajattu hakkuusuunnitelman ulkopuolelle, eli luontokohteiksi, nimenomaan lajiston perusteella”, Korhonen kertoo. Hän viittaa metsänkäyttöilmoituksiin, jotka tehtiin helmikuussa 2020.

84 hehtaarin hakkuusuunnitelmista huolestuneet metsäaktivistit kartoittivat kesällä 2020 metsän uhanalaisia lajeja vapaaehtoisesti. Näiden havaintojen, julkisen paineen ja Metsähallituksen omien kartoitusten perusteella hakkuusuunnitelmia muutettiin tänä vuonna.

Korhonen kertoo, että avohakkuita muutettiin peitteisiksi hakkuiksi, ja säästöpuustoa jätetään peitteisille ja avohakkuualueille ”huomattavan paljon”.

”Tässä aidosti tavoitellaan sitä, miten monikäyttömetsissä voidaan huomioida uhanalaisia lajeja”, Korhonen lisää.

Metsähallituksen Metsätalous Oy:n kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo, miksi Metsähallitus hakkaa metsää Syndalenin kaltaisissa kohteissa? Eikö puuta saada riittävästi muualta?

”On puuta, ei siitä ole kysymys”, Otsamo sanoo.

Otsamon mukaan kyse on siitä, toimitaanko metsätalousalueilla metsätalouden puitteissa, vai siirretäänkö alue suojeluun.

”Meidän mielestä Syndalen ei ole erityinen kohde”, hän sanoo.
”Emme ole nähneet pitävää syytä miksi alue pitäisi jättää kokonaan hakkuiden ulkopuolelle.”

Luonnonsuojelubiologian tutkija Panu Halme. Kuva: Petteri Kivimäki / Jyväskylän yliopisto

Luonnonsuojelubiologian tutkija Panu Halme, Jyväskylän yliopisto:  ”Ei voida sanoa, että Etelä-Suomessa ei olisi enää mitään suojelun arvoista jäljellä.”

◀ Etelä-Suomessa suojelun tarve on suurin.
Siellä metsänomistus on aika pirstaleista ja metsän rakenne pirstoutunut. Syndalen on alue, missä voitaisiin tehdä kohtuullisen iso suojeluratkaisu kerralla.

◀ Lajihavainnot osoittavat, että alueella on suojeluarvoja.
Syndalenin metsässä elävät lajit eivät ole välittömässä häviämisvaarassa Suomesta, mutta ollaan juuri sellaisessa kohteessa, missä ratkaistaan lajiston uhanalaistumiskehitystä suuntaan tai toiseen, missä on paljon silmälläpidettävien tai vaarantuneiden lajien havaintoja.

◀ Säästöpuuryhmät toimivat tietyille, kuivuutta sietäville lajeille.
Kuitenkin yli puolet uhanalaisista metsälajeista on riippuvaisia metsän kosteasta pienilmastosta.