Juhannusruusun juureen jäänyt koivun kanto sai kummallisen peitteen. Mikä tämä kirkkaan keltainen kasvusto on? Se ilmestyi kantoon parissa päivässä.

Limasieni on kiivennyt kannon nokkaan. Kyseessä on yksi yleisimpiä ja näyttävimpiä limasienilajejamme, paranvoi.

Limasienet ovat erikoinen eliöryhmä. Ne tuottavat itiöitä kuten sienet, mutta itiöt itävät ameboiksi, jotka elävät itsenäisesti, lisääntyvät kahtia jakautumalla ja muuttuvat vedessä siimoilla uiviksi. Suurin osa maalla elävistä ameboista lienee limasienten varhaismuotoja. Amebat toimivat myöhemmin sukusoluina ja vasta niiden yhdyttyä pareittain muodostuu limakkovaihe, joka osaa liikkua ja syödä.

Limakko ryömii karikkeessa ja sammalikossa hissuksiin ja käyttää hyväkseen bak-
teereja ja muuta orgaanista ainesta. Kokeellisesti limasienen on saatu syömään jopa pihvilihaa sekä keitettyä kananmunaa ja jopa valuvan kahvisuodattimen läpi! Kypsymisvaiheessa limasieni usein nousee näkyvään paikkaan, kuten kuvassa kan-
nolle ja muuttuu itiöitä tuottavaksi vaiheeksi.

Suomesta tunnetaan 212 limasienilajia ja vuosittain löytyy uusia. Maailmalta tunnetaan noin tuhat lajia. Pari vuotta sitten ilmestyi suomalaisten limasieniasiantuntijoiden Marja Härkösen ja Elina Sivosen laatima ensimmäinen suomenkielinen limasienten määritysopas, jota varten kaikille Suomessa tavatuille limasienille kehitettiin suomenkieliset nimet.

Para oli muinaissuomalaisten henkiolento, jonka oletettiin muun muassa käyvän lypsämässä salaa lehmiä ja kirnuamassa siitä voita. Nimeä paranvoi on käytetty kansan keskuudessa jo pitkään. Sen on arveltu syntyneen siitä että häirittynä paran oletettiin oksentaneen osan varastamastaan voista. Tästä syystä paranvoita kutsuttiin myös paranoksennukseksi.