Metsäyhtiö UPM on yrittänyt kieltää kuvaamisen metsiensuojeluun liittyvissä tilanteissa. Näin kävi esimerkiksi Oulujärven Ärjänsaaressa tammi–helmikuussa. Suomen Luonnon kysymyksiin vastaa johtaja Pekka Rajala UPM:stä.

UPM:n edustajat kielsivät viime marraskuussa Janakkalassa luontokartoittajaa kuvaamasta hakkuuaukeaa ja siellä ollutta yhtiön ryhmää. Kun kartoittaja ei hyväksynyt laitonta kieltoa, UPM teki sisäiseen systeemiinsä merkinnän uhkaavasta tilanteesta. Myöhemmin UPM esitteli tätä ”uhkailua” FSC-sertifiointia koskevassa keskustelussa. 
Miksi näin?

Kyse oli UPM:n sisäisestä koulutustilaisuudesta maastokohteella. Halusimme kunnioittaa mukana olleiden yksityisyyttä, emmekä antaneet paikalle osuneelle ulkopuoliselle luontokartoittajalle lupaa kuvata ryhmää tai julkistaa heistä kuvia. Paikalla olleiden mukaan luontokartoittaja oli kuitenkin kuvannut ryhmää.

UPM ei ole kieltänyt tai pyrkinyt estämään luonto- tai hakkuukohteiden kuvaamista, kunhan toiminta tapahtuu UPM:n turvallisuusohjeita noudattaen, aiheuttamatta vaaraa kuvaajalle tai muille paikalla oleville.

Oulujärven Ärjänsaaresta raportoitiin koko hakkuiden ajan tammikuusta helmikuuhun, että työmaata, sen koneita ja UPM:n toimihenkilöitä kiellettiin kuvaamasta. Mihin lakiin kieltäminen perustuu?

Samoja periaatteita kuin Janakkalassa noudatimme Ärjänsaaressa 
8.–10.2.2016, kun luontoaktivistit saapuivat kohteelle ja halusivat kuvata työmaan lisäksi myös paikalla olleita toimihenkilöitämme.

Työmaan käynnissä ollessa toimihenkilöidemme ensisijainen velvollisuus oli teroittaa tulijoille UPM:n työturvallisuusohjeet ja valvoa niiden noudattamista.

Emme kuitenkaan missään vaiheessa kieltäneet kuvaamista Ärjänsaaressa, kunhan se tapahtui turvallisuusohjeita noudattaen.

Ärjästä raportoitiin kieltelyjä hakkuiden koko ajalta. Tärkein kysymys on: mihin lakiin kieltäminen perustui, Janakkalassa ja Ärjässä?

En perusta vastaustani lakiin.

Suora Linja -palstalla Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin.