1. lukija: Olin retkellä Seitsemisen kansallispuistossa Multiharjun aarniometsässä. Metsän valtapuu on kuusi, mutta maisemaa hallitsevat monisatavuotiset kilpikaarnamännyt. Ihmettelin nuorten männyntaimien täydellistä puuttumista. Kaatuneiden kelojen luomiin valopaikkoihin on itänyt pelkästään kuusentaimia. Onko niin, että mänty vaatii lisääntyäkseen metsäpalon, joka tuhoaa kuuset mutta jättää männyt siementämään, vai muuttuuko metsä sadassa vuodessa täysin männyttömäksi?

2. lukija: Huomasimme Pyhä-Häkin kansallispuistossa siellä täällä tyvestään hieman hiiltyneitä eläviä ja kuolleita puita. Onko metsää hoidettu?

Metsäpalot ovat olennainen osa pohjoisen havumetsävyöhykkeen luonnonmetsien dynamiikkaa. Metsäpaloja syttyy salaman, varomattoman tulenkäytön ja sähkölinjoille kaatuneiden puiden sytyttäminä.

Metsäpalon seurauksena osa puista kuolee heti, osa jatkaa kasvuaan vaurioituneena ja kuolee myöhemmin, ja jotkut, yleensä vanhemmat paksukaarnaiset männyt, selviävät lähes vahingoittumana. Paloalueelle syntyy runsaasti erilaista lahopuuta, pohja­kasvillisuus uudistuu ja metsän rakenne monipuolistuu.

Kivennäismaan paljastava perusteellisempi metsäpalo luo otolliset olosuhteet myös männyn uudistumiselle. Metsäpalojen torjunnan tehostumisen myötä luontaisetkin metsäpalot sammutetaan nopeasti, ja niiden koko ja vaikutukset jäävät pieniksi. Tämä haittaa männyn uudistumista.

Suuri joukko palaneesta puusta riippuvaisia eliöitä onkin uhanalaistunut, vaikka esimerkiksi monet kovakuoriaislajit haistavat tuoreen metsäpalon kymmenien kilometrien päästä.

Pyhä-Häkin kansallispuiston metsäpalohistoria tunnetaan jo 1500-luvulta lähtien. 1700- ja 1800-luvuilla riehuneiden metsäpalojen jälkiä on vieläkin nähtävissä vanhojen mäntyjen kyljissä palokoroina ja hiiltyneinä kantoina. Sittemmin palojatkumo on niin Pyhä-Häkissä kuin monissa muissakin kansallispuistoissa katkennut.

Metsien hoitaminen ja ennallistaminen polttamalla onkin nykyisin keino auttaa ­uhanalaista palolajistoa ja muuttaa suojelualueiden yksipuolinen puusto luonnon
tilaisemmaksi.

Metsähallituksesta kerrottiin, että Pyhä-Häkissä ennallistamis- ja luonnonhoitopolttoja on tehty kahdesti: vuonna 2010 poltettiin Kotanevalla paria hehtaaria ja kesällä 2019 kansallispuiston luoteisosaan rajoittuvalla Natura-alueella lähes 19 hehtaaria EU:n rahoittamassa Beetles LIFE -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on parantaa uhanalaisten hyönteisten, kuten palolatikan ja kaskikeijun elinoloja. Muilla alueilla nähtävät jäljet paloista ovat vanhempaa perua.

Metsäpalossa ohutkaarnainen kuusi, jonka oksat ulottuvat maahan asti, palaa helposti ja kuolee. Metsäpalojen puuttuessa kuusi valtaa hiljalleen alaa. Näin on todennäköisesti käymässä myös Seitsemisen kansallispuistossa sijaitsevalla Multiharjulla.

Seitsemisen kansallispuistossakin on ennallistettu polttamalla vanhoja, metsätalouden aikaisia yksipuolisia metsäkuvioita, mutta Multiharjun arvokkaaseen aarniometsään tuskin kosketaan.

ennallistaminenEnnallistamispolttokuusiMetsäpalomänty

Tilaa Suomen Luonto!

Puhtaan luonnon merkitys hyvinvoinnin edistäjänä on entisestään korostunut koronavirusepidemian hankaloittamassa arjessa.
Tilaamalla Suomen Luonnon tuet Luonnonsuojeluliiton työtä suomalaisen luonnon hyväksi.
Tilaa nyt kotiin kannettuna tai diginä!