Mustikka on puolukan jälkeen maamme poimituin luonnonmarja. Kotitaloudet keräävät sitä hyvinä vuosina noin 15 miljoonaa litraa ja kaupalliset toimijat yli 3 miljoonaa litraa myyntiin. Tästä huolimatta suurin osa sadosta jää kuitenkin metsiin.

Mustikka on monivuotinen kasvi, joka kukkii touko-heinäkuussa. Paras poiminta-aika ajoittuu säistä riippuen heinäkuun lopulta aina syyskuun alkuun saakka. Mustikkaa voi kerätä ensimmäisiin yöpakkasiin saakka, jonka jälkeen se pehmenee, mutta kelpaa vielä mainiosti mehumarjaksi. Satoon vaikuttaa pölyttäjien määrä, yöpakkaset sekä talvisin varpua suojaavan lumipeitteen määrä.

Mustikka kasvaa koko Suomessa, lähinnä havumetsissä, etelässä lehtimäisilla kuivahkoilla kankailla ja pohjoisessa karummilla kankailla. Jopa 30 vuotta kasvava mustikanvarpu viihtyy varjoisilla paikoilla, hakkuualueiden reunamilla sekä järvien rannoilla.

Mustikka sisältää runsaasti terveydelle hyödyllisiä ainesosia. Siinä on paljon A-, B- ja C-vitamiineja, ruuansulatukselle tärkeitä kuituja sekä magnesiumia ja kalsiumia. Mustikat sisältävät myös antosyaaneja, kasvin solunesteessä esiintyviä väriaineita, joilla on havaittu olevan ihmiselle hyödyllisiä terveysvaikutuksia. Mustikkaa pidetään yleisesti verenpainetta alentavana marjana ja sen on sanottu parantavan näköä.

Mustikkaa voi säilöä talveksi monella eri tavalla. Sitä voi pakastaa tuoreeltaan tai kuivata, jolloin sen sisältämät vitamiinit säilyvät hyvin. Mustikka sopii hyvin myös survoksiin, mehuihin tai hilloihin.

Mustikka on valittu Vuoden 2013 marjaksi.

hyvinvointia luonnostamustikkasyksyn sato

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.