Mikäpä toisi keväättä enemmän puutarhaan kuin kirjosieppo? Ja se tuo sen kaukaa, Afrikan länsiosan tropiikista asti. Lämpimien seutujen linnulta se muutenkin jotenkin näyttää, naaraan kaunis ruskea ja koiraan musta taittuvat kauniisti valkoiseen.

Kylmää kirjosieppo ei pelkää, sillä se on runsaimmillaan pohjoisessa Euroopassa, ja Suomi ja Ruotsi kuuluvat sen vahvimpaan pesimäalueeseen. Vain Ruotsissa pesii EU:ssa enemmän kirjosieppoja kuin Suomessa. Se asuttaa Fennoskandiassa myös aivan pohjoisinta Lappia. Kilpisjärven rehevien tunturikoivikoiden kirjosieppoja on tutkittukin.

Kolopesijänä kirjosieppo on mieltynyt linnunpönttöihin, joihin se asettuu, kunhan ympäristö on sopiva. Puita se tarvitsee, onhan on metsälaji. Se saalistaa hyönteisiä oksalla tarkkaillen ja sitten lentoon pyrähtäen. Ennen poikasten ruokkimista siepon usein näkee saalis nokassaan.

Kirjosiepon laulun tuntee melko helposti. Se jotenkin kuuluu luonnonystävän mökin tai talon pihaan. Se on valoisa säe, jonka itse kuulen jokseenkin tsiro-tsy-tsit-tsi- ja ehkä vielä loppuun kiiveri-kiiveri, mutta laulua on vaikea kuvata sanoin.

Koiraat saapuvat hieman naaraita aiemmin, niin kuin monen muunkin lajin kuten västäräkin koiraat. Aikainen saapuminen on tärkeää, jotta reviiri pysyisi hallussa. Naaras myös valitsee mieluiten pitkään reviirillä olleen koiraan, kuten suomalainen liian varhain menehtynyt ekologi Rauno Alatalo huomasi.

Samojen lintujen on huomattu saapuvan vuodesta toiseen tyypilliseen aikaan omaa aikatauluaan noudattaen. Tämä on voitu saada selville, koska kirjosieppo on pesimäpaikkauskollinen. Pihapöntön sieppopari voi siis hyvinkin olla sama kuin edellisvuonna – ja talvella ne olivat ehkä Sierra Leonessa tai Gabonissa.

Niillä main suomalaissiepot näet talvehtivat Ruissalon sieppojen mukanaan kuljettamien keveiden valopaikantimien tietojen perusteella. Afrikkaan kirjosiepot yleensä menevät Espanjan kautta ja palaavat hieman idempää reittiä. Metsää ne löytävät matkallakin, sillä esimerkiksi Espanja on pinta-alalla mitattuna Euroopan kolmanneksi metsäisin maa.

Vuonna 2023 kylmä sää on viivästyttänyt kirjosiepon ja muiden hyönteissyöjälintujen muuttoa. Nyt ne kuitenkin saapuvat suurin joukoin lämpöaallon saattelemina. Pian pihalla soi pitkämatkalaisen kirkas laulu.

Ääni: Hannes Tiira