Eri puolilta Etelä-Suomea on kuulunut hämmästelyä kirvojen runsaudesta. Kyseessä on koivukirvojen massaesiintymä, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Anders Albrecht. Poikkeuksellista on lähinnä esiintymän myöhäisyys. Koivukirvoja esiintyy yleisenä koko maassa, mutta tänä vuonna ne ovat olleet kateissa koko kesän.

”Se on merkinnyt tietysti sitä, että mitään loisia tai petojakaan ei ole ollut. Kirvat ovat päässeet nyt loppukesällä lisääntymään aivan hirveästi, eli ne saattavat olla ihan meidän omaa populaatiota”, Albrecht arvioi.

Toinen vaihtoehto on, että kirvoja olisi tullut Suomeen kaakkois- tai etelätuulten mukana. Vaelluksia tapahtuu joka kesä, koska koivukirvat ovat hyvin keveitä ja tempautuvat helposti tuulten mukaan. Albrecht arvioi, että tavallisimmin niitä kulkeutuu  Venäjän steppi- ja vuoristoalueelta, ja niin on voinut käydä nytkin: syyskuun lopulla oli voimakkaita etelän ja kaakon välisiä tuulia.

Keväästä loppusyksyyn kaikki kirvat ovat vihreitä, siivellisiä naaraita, jotka lisääntyvät suvuttomasti. Nyt syksyllä kehittyy myös koiraita ja suvullisesti lisääntyviä, munivia naaraita.

Sukupuolet on aikuisena helppo erottaa toisistaan: naaraat ovat siivettömiä, ruskeita ja peräpäästä puikkomaisia, kun taas koiraat ovat vihreitä, siivellisiä ja peräpäästä tylppiä. Koivukirva talvehtii Suomessa lepomunina, joita se munii koivun silmujen tyvelle ja rungon pieniin rakoihin. Maasta tai rakennusten pinnoilta löytyvät kirvat lienevät lennähtäneet lehtien mukana maahan ja sitten ottaneet jalat alleen.

Näitkö itse paljon koivukirvoja? Ilmoita havaintosi täällä.

kirvatkoivukirvatmassaesiintymäsyksy