Marras- ja joulukuu ovat tilastollisesti vuoden harmaimmat kuukaudet. Tiheä pilvimatto saattaa pysytellä taivaan peittona päivästä toiseen. Samaan aikaan päivä lyhenee ja suurin osa Suomesta joutuu yhä odottamaan valaisevaa lumipeitettä.

Pilvisyys johtuu kosteuden ja viilenevän ilman yhdistelmästä, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Eveliina Tuovinen.

”Maaperässä on silloin vielä kosteutta, minkä lisäksi meille tulee lounaan puoleisia kosteita ilmavirtauksia. Siksi lähi-ilmakehässä on paljon kosteutta”, Tuovinen sanoo.

Kesällä ilma on lämmintä, jolloin se pystyy sitomaan runsaasti kosteutta itseensä. Syksyn viileys saa vesimolekyylit tiivistymään pieniksi pisaroiksi, joista muodostuu pilviä.

Ilmatieteen laitoksen tilastoista selviää, että aurinko voi pysytellä piilossa jopa koko kuukauden. Esimerkiksi Jyväskylän lentoasemalla mitattiin vuonna 2000 vain yksi tunti auringonpaistetta koko marraskuun aikana. Joulukuussa 2017 saldo jäi nollille.

Täysin pilvinen kuukausi on onneksi poikkeus.

Tilastojen mukaan viime vuosikymmenten keski­arvo Jyväskylässä on 20 tuntia paistetta marraskuussa ja 10 tuntia joulukuussa.

Paksun pilviverhon takia sisätiloissa voi tuntua keskellä päivääkin hämärältä. Siksi päiväsaikaan on hyvä poiketa ulkona nauttimassa valosta ja raikkaasta ulkoilmasta – etenkin silloin, kun aurinko vihdoin pilkahtaa pilvien raosta.

Talven tullessa ilma alkaa kuivua, ja tammikuussa Jyväskylän paistetuntien määrä yli kaksinkertaistuu joulukuuhun verrattuna. Helmikuun pakkasilla porottaa jo 63 tuntia, siis enemmän kuin kaksi tuntia päivää kohden.

Vinkki! Luonnonvalo tahdistaa sisäisen kellon. Se virkistää valoisaan aikaan ja toisaalta illan hämärtyessä peittelee sikeille yöunille. Illan tullen onkin hyvä välttää voimakkaita keinovaloja, jotta kello ei mene sekaisin.