Pihlajien latvuksissa käy kuhina. Lintujen helinä, räkätys ja sirahdukset muodostavat äänekkään orkesterin. Tänä syksynä pihlajien oksat notkuvat runsaan marjasadon painosta, ja se sopii linnuille hyvin.

Pihlajanmarjojen kimpussa ovat monet vaellus- ja muuttolinnut, kuten tilhi, punatulkku, järripeippo sekä rastaat.

Kun lintuja katselee tarkemmin, huomaa, että niiden pöytätavoissa on eroja.

Tilhet ja rastaat hotkivat marjat kokonaisina. Siemenet kulkeutuvat niiden suoliston läpi, mikä parantaa niiden itävyyttä. Punatulkku ja järripeippo taas kaivelevat marjoista vain siemenet ja jättävät hedelmälihan syömättä.

Vuosi sitten julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan hyvä pihlajanmarjasato saa vaeltajat ja muuttajat viivyttelemään syksyllä lähtökuopissa. Sen sijaan ilman lämpötila ei siivekkäitä hetkauta, vaan tukevan evään turvin ne sinnittelevät koleissakin syyssäissä.

Mainio marjavuosi tarkoittaa myös, ettei lintujen tarvitse ulottaa vaellustaan tai muuttoaan yhtä kauas kuin kehnon sadon aikaan.

Taviokuurnaa marjat sen sijaan houkuttelevat vaeltamaan tavanomaista kauemmas. Lapin metsissä pesivää lintua ei maan eteläosissa päästä näkemään kuin oikein hyvän marjasadon aikaan.

Lintujen ronskit ruokailutavat takaavat, että syötävää jää muillekin. Hämärän tullen voi päästä näkemään, kun myyrä tai hiiri vilahtaa pihlajan juurella pudonnut marja hampaissaan.

Pienet rapistelijat vievät marjoja myös varastoihinsa, joissa ne odottavat talveen asti.

Vinkki! Pihlajanmarja maistuu myös lintubongarille. Satokausi jatkuu pitkälle syksyyn. Pakkanenkaan ei haittaa, sillä kylmän puraisu taittaa marjan happamuutta. Pihlajanmarjat sisältävät paljon kuitua ja C-vitamiinia.

luonnonkalenterimuuttolinnutpihlajanmarjapunatulkkurastaattilhivaelluslinnut

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!