Kaikki mitä ostamme ja kulutamme muuttuu lopulta jätteeksi. Se tahtoo unohtua kauppakeskusten joulu­humussa mainosten, musakin ja kimmeltävien koristeiden keskellä.

Emme haluaisi jätteitä silmiemme eteen, mutta ne eivät suostu pysymään piilossa. Uutuuskirja Terve­tuloa jäteyhteiskuntaan! nostaa kissan pöydälle: halusimme tai emme, ”jäte on elimellinen osa kulutusyhteiskunnan toimintalogiikkaa”.

Kulutuksen jätteitä ajatellen erityisen ongelmallista on lyhytikäiseksi jäävä elektroniikka. Valmistajat tekevät laitteita tarkoituksella lyhytikäisiksi, mutta kuluttajat myös hylkäävät laitteensa entistä nopeammin, vaikka ne olisivat ehjiä.

Maria Katajavuori viittaa palkitussa kirjassaan Kuoleman ja elämän kysymys Saksan ympäristövirasto UBA:n teettämään tutkimukseen kertoessaan, että Saksassa lähes kolmasosa kuluttajien vaihtamista isoista kodinkoneista oli vaihdettaessa toimintakuntoisia, taulutelevisioista peräti 60 prosenttia.

Uutta on saatava, ja valmistajat heittävät vettä kiukaalle tarjouskampanjoin ja päivittämällä tiuhaan tuotteiden ulkonäköä.

Yhteiskunta tukee kulutusta siten, että vanhoista laitteista ”eroon hankkiutumisesta on yritetty tehdä mahdollisimman helppoa: voimme hylätä asioita rutinoidusti ja hankkia uusia tilalle ilman jätteiden häiritsevää läsnäoloa”. Tehokkaan jätehuollon myötä kuluttajan vastuu ja ymmärrys tuotetun jätteen määrästä ovat hämärtyneet.

Vuoden turhake 2019

Vuoden turhake on korjauskelvoton elektroniikka

Kuluttajan voi olla myös vaikea mieltää, että eri jätelajit ovat kytköksissä toisiinsa.

”Vaikka esimerkiksi kaivosjätteitä tai polttolaitosten lentotuhkaa ei luokitella yhdyskuntajätteeksi, ne eivät ole irrallaan elämäntavasta, jossa rakennetaan ja sisustetaan uusia koteja ja hankitaan jatkuvasti harvinaisia metalleja tarvitsevaa elektroniikkaa osana kiihtyvää digitalisaatiota. Yhdyskuntajäte ja teollisuusjäte kytkeytyvät toisiinsa, ja niiden synnyn taustana on elämäntapamme.”

Tätä kirjoittaessani YLE:n A-studiossa esitellään vaihtoehtobudjetteja. Monissa niistä haaveillaan tulo- ja bensaveron kevennyksistä, jotta kulutus saataisiin kasvuun. Pinttyneistä elämäntavoista ja syvälle iskostuneesta talousjärjestelmästä ei ole helppo päästä eteenpäin.

Lainaukset kirjasta Tervetuloa jäteyhteiskuntaan! — Aineellisen ylijäämän kanssa eläminen (Vastapaino 2019).