Ikivanha tammi-sana viittaa ytimeen tai sydämeen, ja tammikuun puoliväli onkin sydäntalvea. Muiden kielten sana januari(us) taas tulee roomalaisten kaksikasvoisesta jumalasta Januksesta. Ajateltiin että tammikuussa oli hyvä hetki katsoa sekä menneeseen että tulevaan, alkavaan vuoteen. Tehdäänpä niin.

Talvi näytti alkavan jo marraskuun alussa, mutta kylmä vaihe kesti Etelä-Suomessa vain muutaman päivän. Pohjois-Atlantin oskillaatio eli NAO, Euroopan säitä säätelevä ilmastoilmiö, on ollut vaiheessa, jota kutsutaan positiiviseksi NAO:ksi. Islannin alueella vallitsee keskimääräistä matalampi ja Azoreilla keskimääräistä korkeampi ilmanpaine. Positiivisen NAO:n seurauksena länsivirtaukset ovat vallitsevia ja talvi on nyt koetun kaltainen: sateinen, tuulinen ja lauha.

Pitkän ajan sääennusteet povaavat leutoa talvea Pohjois-Eurooppaan »

Minkälaisia vaikutuksia tällaisella talvella on luontoon? Suomalainen luonto on sopeutunut kylmiin lumisiin talviin. Mahtaako lämmin kostea talvi hyödyttää täkäläisiä lajeja mitenkään?

Linnuista esimerkiksi täällä talvehtivat mustarastaat, hippiäiset ja peipot hyötyvät kyllä suojakeleistä, mutta ovat tiukilla kovissa pakkasissa.

Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri SYKE:stä kertoo, että lumettomuus on monille kasveille ongelma. Lumipeite tarjoaa suojan pakkasilta ja tasaa lämpötilojen vaihtelua. Esimerkiksi mustikka ja kanerva tarvitsevat lumen suojaa kovilla pakkasilla.

Professori Heikki Henttonen toteaa, että myös myyrät, etenkin peltomyyrät, voivat olla tiukilla kosteassa, vuoroin sulavassa ja jäätyvässä maastossa. Edes maahan kaivautunut puutiaisen toukka ei hyödy lauhasta talvesta, jos välillä paukkuu kova pakkanen.

Perhosharrastaja Kimmo Silvosen mukaan lauha talvi ailahtelevine lämpötiloineen ei suosi oikein mitään perhoslajia: eteläisille lajeille on välillä liian kylmänkosteaa, ja pohjoisille taas lumettomuus tuottaa vaikeuksia.

Yllättäen paljastuu, että lauha sää helpottaa vain harvan Pohjolan oloihin tottuneen eliön talven viettoa, etenkin jos välillä on pakkasjaksoja. Pohjois-Suomen luonto sen sijaan saattaa hyötyä lumisesta talvesta. Pian nähdään, miten talvi etenee, ja syntyykö lumettoman etelän ja lumisen pohjoisen välille kesälläkin näkyviä runsauseroja vaikkapa mustikoiden määrässä.

Ja voinhan tässä samalla tehdä kansanmiehen ennustuksen: ensi kesänä Etelä-Suomessa on vähän mustikoita, myyriä ja perhosia. Pohjois-Suomessa taas paljon. Ehkä.

lumettomuuslumiNAOPohjois-Atlantin oskillaatiosäätalvi

Tilaa uudistunut Suomen Luonto!

Tunne luontosi ja tue luonnonsuojelua, tilaa lehti tai digilukuoikeus!