Teksti: Mika Rantanen

Eilen julkaistujen pitkän ajan sääennusteiden mukaan Eurooppaan ja erityisesti sen pohjoisosaan odotetaan keskimääräistä leudompaa talvea. Marraskuussa päivitetyt sääennusteet ovat talven lämpimyydestä melko yksimielisiä: vain yksi kuudesta sääennusteesta on enemmän keskimääräisen talven kannalla, joskin siinäkin on poikkeama lämpöiseen suuntaan Pohjois-Suomessa.

Ennustettu joulu–helmikuun lämpötilan poikkeama Euroopassa kuuden eri sääennustelaitoksen mukaan.

Sääennusteet kuvaavat talvikauden, eli joulu–helmikuun, keskilämpötilan poikkeamaa tavanomaisesta. Ennusteet perustuvat maailman johtavimpien sääennustelaitosten tekemiin säämalliajoihin. Mukana ovat kansalliset ilmatieteenlaitokset Italiasta (CMCC), Saksasta (DWD), Iso-Britanniasta (Met Office), Ranskasta (Meteo-France), USA:sta (NCEP) sekä yhteiseurooppalainen ECMWF.

Keskimäärin tämä kolmen kuukauden jakso on mallien mukaan Suomessa noin yhden asteen, joissain malleissa yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpi.

Säämallit ovat siis melko yksimielisiä tulevan talven lauhuudesta, mutta mistä mallien lämmin signaali johtuu? Syytä pitää lähteä hakemaan laajemmasta perspektiivistä.

Pohjois-Euroopan säähän erityisesti talvikaudella vaikuttaa niin kutsuttu Pohjois-Atlantin oskillaatio eli NAO-ilmiö. NAO kuvaa ilmanpaine-eroa Azorien ja Islannin seudun välillä. Kun paine-ero on suuri, länsituulet ovat voimakkaita ja ne kuljettavat Pohjois-Eurooppaan lauhaa ja kosteaa ilmaa Pohjois-Atlantilta. NAO-ilmiö on selitetty hyvin muun muassa tässä Ylen artikkelissa.

Syy ennusteissa olevaa lämpimään talveen on säämallien ennustama positiivinen NAO-ilmiö, mikä meillä tarkoittaa keskimääräistä enemmän lännenpuoleisia tuulia. Alla olevassa kuvassa näkyy ilmanpaineen poikkeaman keskiarvo kuuden ennustemallin perusteella.

Keskiarvon mukaan ilmanpaine on Islannin tienoilla tavallista alempi tulevan talven aikana. Se tarkoittaisi normaalia voimakkaampaa matalapainetoimintaa Pohjois-Atlantilla. Ennusteessa näkyy myös normaalia korkeampi paine Azorien seudulla. Voimakas pohjois-eteläsuuntainen paine-ero näiden kahden alueen välillä indikoi positiivista NAO-ilmiötä ja siitä johtuvia tavallista voimakkaampia länsi- ja lounaisvirtauksia. Siksi talven ennustetaan muodostuvan normaalia lämpimämmäksi. Positiivista NAO-ilmiötä tukee myös se huomio, että juuri suurinta paine-eroa ennustavissa malleissa on voimakkain lämpimän signaali Pohjois-Euroopassa.

Ilmanpaine-ennusteiden keskiarvo kuuden eri ennustelaitoksen mukaan. ”M” tarkoittaa normaalia matalampaa painetta ja ”K” korkeampaa painetta. Näiden alueiden välillä keskimääräiset tuulet käyvät lännestä ja lounaasta (kuvan nuolet).

Positiivinen NAO-ilmiö tuo lämpöä valtameriltä, ja lämmön mukana tulee myös kosteutta. Lähes kaikki sääennustemallit ovatkin sillä kannalla, että tuleva talvi olisi Pohjois-Euroopassa myös normaalia sateisempi (kuva alla). Suurin poikkeama normaalia sateisempaan suuntaan on Etelä-Norjassa, missä ilmavirtaus joutuu pakotettuun nousuun Skandien vuoriston takia. Lämmin ja sateinen talvi tietäisi etelärannikolla sitä, että talven lumipeiteaika saattaa jäädä lyhyeksi, sillä ajoittaiset lauhat jaksot ja niiden mukana tulevat mahdolliset vesisateet sulattavat kertynyttä lunta. Pohjoisessa sen sijaan lumipeite voi kasvaa jopa tavallista korkeammaksi, sillä lauhasta säästä huolimatta sateet siellä tulevat enimmäkseen lumena.

Ennustettu joulu–helmikuun sademäärän poikkeama Euroopassa. Ennuste on keskiarvo kuuden eri sääennustelaitoksen ennusteista.

Kuinka luotettavia nämä monen kuukauden ennusteet sitten ovat? Vaikka yleensä pitkän ajan sääennusteet ovat vain hieman arvausta parempia, mutta NAO-indeksi tekee tässä pienen poikkeuksen. Tuoreen tutkimuksen mukaan säämallit nimittäin kykenevät ennustamaan NAO:n käyttäytymistä talvella kohtalaisen luotettavasti jopa 2–4 kuukauden päähän. Se, että signaali on vielä näin yhtenäinen eri ennustemalleissa, lisää ennusteen luotettavuutta.

Monien meteorologien ja tutkijoiden mielestä positiivisen NAO:n signaali on jopa harvinaisen voimakas.

On kuitenkin tärkeä muistaa, että talven kausiennusteet kuvaavat lämpötilan keskiarvoa kolmen kuukauden ajalta. Sille ajalle mahtuu monenlaista säätä. Vaikka yksi kuukausista olisikin kylmä, voi talvesta muodostua kokonaisuudessaan normaalia lämpimämpi jos muut kuukaudet pysyvät leutoina. Jopa leudon kuukauden sisään mahtuu kylmiä jaksoja. Siksi 1–2 astetta tavallista lämpimämpi talvi ei tarkoita sitä etteikö paukkupakkasia voisi esiintyä talven kuluessa aivan etelässäkin.

Vaihtelevaa pilvisyyttä – opi tunnistamaan tavallisimpia pilviä! »

Viime vuosina voimakkaita positiivisen NAO:n talvia on ollut esimerkiksi talvet 2013/2014 ja 2014/2015. Nämä talvet olivat Suomessakin hyvin lauhoja. Ääriesimerkkinä voisi mainita joulukuun 2011, joka oli Suomessa harvinaisen lämmin (jopa 5–7 astetta tavallista lämpimämpi). Silloinen joulukuun NAO-indeksi oli 70-vuotisen mittaushistorian korkein. Vastaavasti toisena ääripäänä on hyvin kylmä talvi 2009/2010, jolloin NAO-indeksi oli ennätysmatalalla.

Pohjois-Euroopan talvien säätilaan vaikuttaa myös toinen ilmiö, nimittäin yläilmakehän äkkilämpeneminen. Sen seurauksena johtuva polaaripyörteen hajoaminen voi tuoda pakkasjakson Suomeen. Tästä ilmiöstä on lisää tietoa aikaisemmassa Suomen Luonnon artikkelissa. Vaikka yläilmakehän äkkilämpenemistä ei tällä hetkellä ole ennusteissa näköpiirissä, voi sellaisen ilmaantuminen muuttaa tilannetta suurestikin. Silloin ennustettu positiivinen NAO-ilmiö voi kääntyä negatiiviseksi, jolloin lauha säätyyppi Suomessa vaihtuisi viileämpään.

Tällä hetkellä seuraavan neljän viikon ajalle eurooppalainen ECMWF ennustaa harmaan sään jatkumista Etelä-Suomessa. Ennusteen alkuvaiheessa on nähtävillä korkeapaineen vahvistuminen Suomen itäpuolelle, mikä tarkoittaisi lauhan virtauksen käymistä Suomeen etelästä.

Joulukuun lähestyessa viikkokohtaisessa ennusteessa on jo nähtävillä paineen laskua Islannin tienoilla, mikä tarkoittaisi NAO:n kääntymistä positiiviseen vaiheeseen.

lämpötilapitkän ajan ennustesäätalvi