Perinteisen säätiedotuksen lisäksi Ilmatieteen laitos on ennustanut jo vuosien ajan myös jalankulkusäätä.

”Jalankulkusääpalvelu kehitettiin 2000-luvun alussa ehkäisemään liukastumistapaturmia, jotka aiheuttavat paljon kustannuksia myös terveydenhuollolle ja esimerkiksi työikäisille pitkiä sairaslomia”, sanoo tutkija Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta.

Liukastumistapaturmat ovat esimerkki sään ja ilmaston suorista terveysvaikutuksista ihmiseen. Kun ilmasto tulevaisuudessa muuttuu, myös sen aiheuttamat terveysriskit muuttuvat.

Ruuhela tutki loppuvuonna tarkistetussa väitöskirjassaan kuolleisuuden lämpötilariippuvuutta sekä itsetuhoisuuden ilmasto- ja sääriippuvuutta.
Tutkimuksen mukaan helleaaltojen aikana kuolleisuus kasvaa. Yleisesti kuolleisuus on kuitenkin suurempaa talvella.

Lämpötilan lisäksi kuolleisuuteen vaikuttavat mitä ilmeisimmin muutkin vuodenaikojen mukaan vaihtelevat tekijät kuten esimerkiksi influenssakausi ja auringonsäteilyn määrä.

”Pimenevät talvet lisäävät itsetuhoisuutta, ja siihen voi vaikuttaa myös ilmanpaine”, Ruuhela sanoo.

Matalapaineen aikana miesten riski itsemurhayrityksiin kasvaa, kun vastaava riski naisilla kasvaa korkeapaineella.

”Hormonaaliset tekijät voivat selittää reaktiota ilmanpaineeseen, mutta se ei ole tässä välttämättä ainoa vaikuttava tekijä, vaan ilmanpaine voi olla indikaattori tietystä säätyypistä.”

Sään ääriolot lisääntyvät

Ruuhelan tutkimusalaa kutsutaan biometeorologiaksi. Siinä tutkitaan sään ja ilmaston vaikutuksia elolliseen luontoon, niin ihmisiin, eläimiin kuin kasveihinkin.

”Saksan ilmatieteen laitoksella on Freiburgissa Biometeorologian tutkimusyksikkö, ja Saksassa annetaan terveyssääennusteita eri riskiryhmille kuten sydän-, astma- ja reumapotilaille.”

Monet krooniset sairaudet ja lääkkeet voivat tehdä ihmisistä sääherkkiä, sillä ne vaikuttavat kehomme kykyyn vastata kuuma- ja kylmärasitukseen.

”Suomessa yhteiskunnan monet eri sektorit hyödyntävät sääpalveluita jo melko hyvin, mutta terveyssektorilla säähän liittyviä riskejä ei ole vielä tunnistettu laajasti ja sääpalveluita ei juurikaan hyödynnetä”, Ruuhela kertoo.

Tulevaisuudessa palveluille voi kuitenkin olla tarvetta, sillä Suomen ilmasto tulee lämpenemään noin 0,4 astetta vuosikymmenessä.

”Keskimääräisiin ilmasto-olojen muutoksiin Suomessa ihmiset voivat sopeutua pitkällä aikavälillä melko hyvin. Ilmaston ääriolot muodostavat kuitenkin ongelman, sillä etenkin kesäkauden helleaallot ovat tulevaisuudessa entistä kuumempia ja pidempiä.”

Ruuhela antaa esimerkin Ilmatieteen laitoksen nykyisistä varoitusrajoista. Ensimmäisen asteen hellevaroitus annetaan, kun elohopea kipuaa 27 asteeseen.

”Tämä nyt alin varoitusraja tulee vuosisadan lopulla olemaan niin tavallinen kesäsäämme lämpötila, että luultavasti silloin varoituskriteerejä nostetaan.”

Sään ääri-ilmiöillä on myös välillisiä vaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi eläin- ja vesivälitteiset sairaudet, kuten maailmanlaajuisesti merkittävät malaria ja ripuli. Ne saattavat levitä esimerkiksi rankkasateiden ja tulvien seurauksena. Suomessa ilmaston lämpeneminen suosii puutiaisen ja sen kantamien tautien leviämistä miltei koko maahan.

”Ja lääkehuollon ketjun vaarantuminen”, Ruuhela jatkaa välillisten vaikutusten listaa. ”Esimerkiksi rohdostyyppisten lääkkeiden raaka-aineiden saatavuus voi vaarantua. Ja kun luonnon monimuotoisuus vähenee, se voi vaikuttaa myös uusien lääkkeiden kehittelyyn.”

Kaupungit kuumenevat

Ruuhela tutkii parhaillaan, miten kaupungin lämpösaareke eli rakennusmassaan kerääntyvä ja sieltä ilmaan vapautuva lämpö vaikuttaa kaupunkilaisten kuumarasitukseen.

”Kaupunkialueella voi olla jopa neljästä yhdeksään astetta lämpimämpää kuin sitä ympäröivällä maaseudulla.”

Talvella tästä on kaupungissa hyötyä ja lämmitysenergiaa kuluu vähemmän, mutta kesällä lisäasteet pahentavat kuumuuden aiheuttamaa rasitusta.

”Kaupunkien viherrakentaminen on tärkeää myös ilmastonäkökulmasta, sillä sen avulla voidaan hallita hulevesiä ja tulvia sekä estää kaupungin ja rakennusten liiallista kuumenemista.”

Ruuhela itse nauttii vuodenaikojen vaihtelusta.

”Ihminen on lähtökohtaisesti trooppinen nisäkäs, ja sellainen minäkin pohjimmiltani olen. Viihdyn mukavassa kesäsäässä, lämmintä vähän päälle 20 astetta, heikkoa tuulta, hieman pilviä ja melko aurinkoista. Yölämpötila on alle 10 astetta ja vuorokauden keskilämpötila 14 astetta. Silloin suomalaisten kuolleisuus on pienimmillään.”