Mehiläishaukka Päivi näyttää tänä vuonna lähteneen kevätmuutolle aavistuksen edellisvuotta rivakampaa tahtia. Sitten viime näkemän se on lentänyt linnuntietä noin 1090 kilometrin päähän, Zimbabwen pohjoisosiin.

Päivin liikkeitä seuraavan tutkijan, Patrik Byholmin mukaan pesimään ehtiminen menee silti todella tiukalle. Päivi tulee ehkä myöhästymään pesinnän aloituksesta. Ainoa pelastus voi olla, että se on naaraslintu.

”Koiraalle olisi kohtalokkaampaa olla myöhässä, koska silloin se jäisi ilman reviiriä. Myöhässä tulevaa naarasta vanha kumppani voi sen sijaan yhä odottaa.”

Päivi on lentänyt tähän mennessä lähes luotisuoraan kohti pohjoista. Eikö se aio siis ottaa iloa pasaatituulista, jotka puhaltavat päiväntasaajan eteläpuolella kaakosta luoteeseen?

”Viime vuonna se lensi aika suoraan pohjoiseen, mutta tiedetään kyllä, että tuulet ja sääilmiöt vaikuttavat reittivalintaan. Jos tulee hyvät tuulet, se hyödyntää niitä”, Byholm vakuuttaa.

Byholmin mukaan sää vaikuttaa lentokorkeuteenkin: huonolla ilmalla haukka voi muuttaa esimerkiksi meren yli vain parin metrin korkeudessa, kun se yleensä liitelee noin 400–800 metrissä.

Joku huomasi ehkä alkuviikosta, kun Birdlife kertoi ensimmäisten haarapääskyjen saapuneen Suomeen. Pääskyt eivät ole satelliittiseurannassa, mutta ne ovat varmasti lähteneet liikkeelle jo maaliskuussa, hyvän aikaa ennen Päiviä, sillä niiden kevätmuutto on yhtä pitkä. Luonnontieteellisen keskusmuseon vastikään julkaiseman Rengastusatlas II:n mukaan useimmat suomalaiset haarapääskyt talvehtivat nimittäin Päivin kanssa samalla seudulla Etelä-Afrikan Vapaavaltiossa. Räystäspääsky talvehtii ilmeisesti aavistuksen pohjoisempana Zimbabwessa ja törmäpäääsky jossain Länsi-Afrikassa tai päiväntasaajan eteläpuolella.

Kun Päivi viimeksi havaittiin, se oli aivan Doman safarialueen eteläkärjessä, siis paikassa, johon suuret valkoiset metsästäjät menevät ampumaan muun muassa norsuja.

Tässä Doman aluetta ilmakuvassa.