Suomalaiset ja venäläiset tutkijat ovat testanneet saastuneen maan puhdistamista pajua kasvattamalla. Ensimmäiset tulokset ovat lupaavia: Kenttäkokeissa pajut sitoivat hyvin Pyhäsalmen kupari- ja sinkkikaivoksen maaperään joutuneita raskasmetalleja.

Tutkija Aki Villa Itä-Suomen yliopistosta laskee, että kaivoksen maaperä tyhjenisi sinkistä kuudessa vuodessa, nikkelistä kymmenessä vuodessa, kromista 25 vuodessa ja kuparista 50 vuodessa.

”Tämä lähtee siitä ajatuksesta, että maaperässä oleva metalli tulisi otettua sataprosenttisesti pajuihin. Se on hyvin ylimitoitettu arvio, koska maassa on luontaisestikin sinkkiä, kuparia ja muita metalleja”, Villa huomauttaa.

Maaperä puhdistuu, kun myrkyt sitoutuvat kasvavaan energiapajuun. Kuinka turvallista pajun polttaminen sitten olisi, kun siihen ovat kertyneet kaikki myrkyt?

”Se on hyvä kysymys”, Villa sanoo, ”Me ei olla vielä niin pitkällä näissä asioissa.”

Villan mukaan Ruotsissa jätevedenpuhdistamolla kasvatetun energiapajun tuhkaa on pidetty ongelmajätteenä. Tuhkasta voitaisiin kuitenkin myös eristää metalleja. Näin paju jatkaisi kaivostoimintaa ja kyse olisi eräänlaisesta ”biominingista”.