Turun Runosmäellä pihapiiriin on pesiytynyt palokärki. Emo opetti poikasia antaumuksella hakkaamaan pihan mäntyjä. Nyt on kerrostalon seinään ilmaantunut reikiä ja eräs naapuri sanoi, että palokärki hakkaa seinää. Onko palokärki tullut ahneeksi? Talo on remontoitu ja hyväkuntoinen. Kuinka yleistä tämäntyyppinen käyttäytyminen on?

Palokärki on viime vuosina yleistynyt monin paikoin vanhojen asuinalueiden lähellä. Lintu on melko peloton ja kuuluva, ja sen seuraaminen tuottaa iloa asukkaille vuoden ympäri.

Valitettavasti palokärki voi myös aiheuttaa harmia ja pikku vahinkoja. Jos talo tai sen vintti on puuta, reikien tekeminen on paikoin yleistä. Etenkin hyvän kaiun antavat puurakenteet voivat houkutella palokärkiä tekemään reikiä, lähinnä yöpymiskoloja. Maaseudun metsänreunoissa sijaitsevat ladot olivat joskus täynnä palokärjen hakkaamia reikiä.

Kysyjä kuitenkin vahvistaa, että kysymyksessä on kahdeksankerroksinen, rapattu, elementtirakenteinen kerrostalo, joka on kokonaan kiveä, ja reiät ovat tulleet neljännen ja viidennen kerroksen välille.

En ole aiemmin kuullut, että palokärki voisi tuntea kiinnostusta kiviseinää kohtaan. Kivimateriaali kuluttaa varmasti tikan nokkaa niin, ettei se ainakaan kauan pysty tekemään reikiä kivitaloon, sementtielementtiin tuskin lainkaan. Tässä mielessä palokärjen käyttäytyminen on varmasti ohimenevää.
Mutta on palokärki tehnyt uskomattomia töitä aiemminkin. Sähkölinjojen korjaajat lähettivät Ylen Luontoiltaan ohjelman alkuvuosina näytteitä palokärkien tuhoamista paksuista mustista muovipäällysteisistä ilmakaapeleista. Linnut olivat hakanneet kaapeleita piloille niin pitkälle pylväästä lukien kuin ulottuivat. Arvelimme tuolloin kaapelien värinän aiheuttavan palokärjelle illuusion saalishyönteisten piileskelemisestä kaapelin sisällä, ja lintujen kuvittelevan löytävänsä ravintoa kaapelista. Palokärki pystyy nimittäin kuuntelemalla paikallistamaan hevosmuurahaisten asuttamat puunrungot talvellakin, jolloin hyönteiset ovat syvällä rungossa.

Mikähän tässä kivitalon seinässä on kiinnostanut niin paljon, että piti ruveta reikien tekemiseen? Onko palokärki kenties kuullut talon sisältä jotakin rapinaa tai kolinaa, joka voisi muistuttaa hyönteisten liikkumisen ääniä? Havainto antaa aiheen spekuloida hakkaajien ikää, jota emme radion Luontoilloissa muistaakseni pohtineet. Olisiko puuha nuorten ja kokemattomien palokärkien elämisen opettelua?
Palokärjen vahinkoja torjumaan on paikoin laitettu kanaverkkoa talonpäätyyn. Yksinkertaisin keino on linnun toistuva pelottaminen pois rakennuksen kimpusta. Myös vuorilaudoituksen muuttaminen vaakasuoraksi on auttanut – ilmeisesti pystylaudoitus jäljittelee liiaksi pystyssä olevaa puunrunkoa ja laukaisee helpommin reikien hakkaamisen.

Mihin palokärjen yleistyminen asuntoalueilla, jopa kerrostalojen läheisyydessä, perustuu? Luonto joutuu useinkin asuntoalueiden lähellä kovalle koetukselle teiden, viemäreiden, kaapeleiden ja muiden maankaivutöiden johdosta. Puiden juuret katkeilevat, ja lisäksi pinta- ja pohjavesien tason ja virtausten muutoksia vanhat puut kestävät huonosti. Puusto menettää elinvoimaa ja vastustuskykyään sieni- ja hyönteistuhoille. Kuivat kesätkin ovat vaikeuttaneet kallioalueiden puuston selviytymistä. Tästä kaikesta palokärki hyötyy. Se löytää erehtymättä puut, joihin kaarnakuoriaiset, hevosmuurahaiset ja muut puunrungoissa asuvat hyönteiset ovat pesiytyneet.

Julkaistu alun perin Suomen Luonnossa 1/2009

Talvella 2013 lintuverkossa käydyssä keskustelussa tuli havaintoja, joiden mukaan palokärki hakkasi seiniä niistä kohdista, joista se oli havainnut ääntä kuten seinäkellon raksutusta asunnosta taikka ampiaispesän surinaa ladosta (kesällä). Tässä voisi olla selitys myös kiviseinän hakkaamiseen.