Rämeiden juolukka sopii hilloihin ja mehuihin
Kuva: Veikko Vasama / leuku
Juolukka pelastaa marjastajan silloin, kun kesä on kuiva. Mustikka on tuoreiden kankaiden laji, kun taas juolukka kasvaa etupäässä rämeillä suopursun seurassa. Sen kasvualusta pysyy kosteana silloinkin, kun mustikan on jano.
Juolukka kohoaa korkeaksi varvikoksi, jossa rämpiminen vaatii hyviä reisilihaksia. Puuvartisista haaroista marjoja on joskus hankala noukkia, kun poimurin käyttö ei oikein onnistu.
Juolukat käyvät joka tapauksessa oivallisesti mehuun, mehukeittoon tai hilloon. Antosyaaneja niissä on mustikkaa ja variksenmarjaa vähemmän, mutta enemmän kuin vaikkapa puolukassa. Niissä on myös runsaasti niin sanottuja flavonoleja, etenkin kversetiiniä, jonka on huomattu vaikuttavan ehkäisevästi muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin.
Juolukka
Vaccinium uliginosum
Levinneisyys: Koko maassa, etenkin rämeillä ja korvissa.
Tuntomerkit: Mustikkaa muistuttava mutta vahvemmin puuvartinen varpu, joka muodostaa jopa metrin korkuisia tiheiköitä. Lehti kärjestä leveämpi kuin tyvestä, mustikalla päinvastoin. Marja on usein kulmikkaampi ja pitkulaisempi.
Merkitys: Juolukkasinisiiven ja suokeltaperhosen toukat elävän juolukan lehdillä. Marjat kelpaavat muun muassa kanalinnuille, karhulle, rastaille ja kurjelle.