Olimme pilkillä Lapissa. Siellä oli vierekkäin kaksi pientä järveä, joista toisessa on hyvin pientä rautua ja toisessa isoa. Mistä tämä ero johtuu?

Raudusta eli nieriästä tunnetaan samassa vesistössä ja samassa järvessäkin eläviä erilaisia muotoja. Erot ilmenevät muun muassa värityksessä, vaelluskäyttäytymisessä, kasvunopeudessa, kutuajoissa ja tietenkin geneettisessä rakenteessa. Kalakirjat mainitsevat ainakin kolme eri muotoa: isonieriä, pikku- eli tunturinieriä ja mereen vaeltava nieriä.

Tässä tapauksessa ei liene kyse näistä eri nieriämuodoista. Nieriä kasvaa muiden kalojen tapaan myös sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen. Ravinto-olojen kunnolla parantuessa se voi tapahtua hyvinkin reippaasti.

Pienissä järvissä etenkin tunturialueella elävät nieriät ovat useimmiten hidaskasvuisia ja pienikokoisia. Ne saattavat kutea jo 15 sentin pituisina. Korkealla sijaitsevissa järvissä nieriä on usein ainoa kalalaji, koska se tulee toimeen kylmissä vesissä. Näissä oloissa nieriäkanta on useimmiten suuri käytössä olevaan ravinnon määrään nähden. Kasvu on hidasta ja yksilökoko jää pieneksi. Tämä tilanne vallitsee toisessa pilkkijärvessä.

Viereisen järven isompien nieriöitten olemassaoloon on tarjolla useitakin selityksiä, joista tässä jokunen. Nieriöiden kasvu voi kiihtyä ravinnon saannin parantuessa. Tämä saadaan aikaan esimerkiksi harventamalla kantaa tehokkaasti. Se onnistuu ainakin verkko- tai nuottakalastuksella, miksei myös voimakkaalla pilkkiponnistuksella.

Sopivan kokoisen ravintokalan, esimerkiksi mudun tai äyriäislajiston, eläminen järvessä voi myös selittää nieriäkannan kasvu- ja kokoeroja.

Kokoero antaa mahdollisuuden myös käyttää ravinnoksi pienikokoisia lajikumppaneita. Samoin kulkuyhteys toiseen vesistöön voi tuoda nieriäkannan harventajaksi haukia tai mahdollistaa nieriöiden vaeltamisen muualle.

Tunturi-Lapin alueella pyritään parantamaan kalastus-edellytyksiä hoitamalla kalakantoja. Joissakin järvissä se tarkoittaa myös kalojen keskikoon kasvattamista hoitokalastusten ja siirtojen avulla. Tästäkin voi olla kyse.

kalatnieriä

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!