Heikentyvät talvet uhkaavat saimaannorppaa, sillä norppa pesii jään päälle lumipesään. Tähän tarvitaan kinos. Siihen norppa kaivaa alta päin mieleisensä pesäonkalon, johon kuutti syntyy helmi–maaliskuun vaihteessa.

Kun lumi- ja jäätalvet heikentyivät, norpille alettiin vuonna 2014 tehdä apukinoksia. Lunta jäältä kolataan sopivaan paikkaan rannalle kinokseksi, joka vielä tampataan tiiviiksi.

Saimaannorpille on tehty Metsähallituksen erikoissuunnittelija Miina Auttilan mukaan jo 1300 apukinosta, ja 71 prosenttia saimaannorpan kuuteista on syntynyt niihin. Talvesta 2022 alkaen kinoksia kolataan hylkeille tarpeen mukaan joka vuosi. Auttila kertoi apukinoksien tilaneesta saimaannorppasymposiossa Joensuussa marraskuun puolivälissä.

Apukinoksia kolataan vuonna 2016. Kuva: Juha Taskinen

Vesisateet kuitenkin romahduttavat apukinoksetkin.

”Apukinokset menevät kasaan jo muutaman sateen jälkeen”, sanoi Itä-Suomen yliopiston saimaannorppatutkimusta vetävä dosentti Mervi Kunnasranta saimaannorppasymposiossa.

Talvella 2020 poikasia kuoli paljon apukinoksista huolimatta.

Mikä neuvoksi? Saimaalla on viime vuosina kokeiltu keinopesiä. Vuonna 2018 sellaiseen syntyi ensimmäinen kuutti. Ennätyksellisen heikkona jäätalvena 2020 keinopesään syntyi jälleen kuutti.

”Emme odottaneet mitään ja tienneet hyväksyvätkö norpat keinopesät joten tämä oli iso saavutus.”

Keinopesiä on erilaisia malleja, joihin on yritetty saada oikean lumipesän ominaisuuksia.

”Perustana on ponttoonipesä, jossa on päällä suojaava rakenne”, sanoo Kunnasranta.

Saimaannorpan keinopesä. Kuva Mervi Kunnasranta

Pesiä myös sisustetaan. Niihin on tehty lampaanvillasta tehtyjä raavittavia seiniä.

”Näin huijataan norppaa ajattelemamaan, että se on tehnyt pesän itse. Merinisäkkään tunkeminen linnunpönttöön on haasteellista.”

Pesien rakentamisessa on onnistuttu niin hyvin, että Kunnasrannan mukaan ne houkuttelevat jo muitakin elämiä. Saukko ihastui yhteen pesään ja majava teki toiseen keittiönsä.

Saimaannorppatutkijoiden tavoitteena on opettaa norpille keinopesissä asumisen kulttuuria. Naaraat pesivät samoilla alueilla, joilla ne syntyivät. Näin keinopesässä syntynyt kuutti ehkä hyväksyisi keinopesän kun sen oma lisääntymisen aika koittaa.

Alkaneena talvena maastossa on tarjolla yli kymmenen pesää. Nyt talvi on käynnistynyt pakkasjaksolla. Jos tulee normaali entisaikojen talvi, norpat pesivät kinokseen.

”Luonnonlumi aina parempi kuin apukinos tai keinopesä”, sanoo Kunnasranta.

Keinopesät antavat samalla ainutlaatuisen näkymän norppien elämään, sillä niihin asennetut riistakamerat ovat tallentaneet useitakin norppia. Kunnasrannan mukaan eräässä tapauksessa voi olla, että urosnorppa esitteli keinopesää naaraalle.

”Jäämerellä tiedetään, että urosnorpat esittelevät naaraille pesiä ja hengityspaikkoja.”

Lue Mia Valtosen laajempi artikkeli keinopesistä täältä

Saimaannorpan keinopesä on rannassa niin kuin norpan pesät muutenkin Saimaalla. Kuva Mervi Kunnasranta