Noin kahden millin kokoinen ötökkä, jolla oli erikoiset sakset, tallusteli olohuoneen pöydällä. Mikä laji on kyseessä?

Kuvassa on valeskorpioni. Suomesta tavatuista vajaasta kahdestakymmenestä hämähäkkieläimiin lukeutuvasta lajista kirjavaleskorpioni (Chelifer cancroides) on erikoistunut elämään sisätiloissa ihmisen hyödyllisenä seuralaisena. Luonnonvaraisesti ne elävät eläinten ja lintujen pesissä, ja lajin koulimisesta mehiläisyhdyskuntia tuhoavien loispunkkien torjujiksi on saatu lupaavia tuloksia.

Valeskorpionit ovat armottomia petoja. Ne pyydystävät saaliinsa saksillaan, joissa olevat myrkkyrauhaset tainnuttavat uhrin hetkessä. Valeskorpionin erittämät ruoansulatusentsyymit pehmentävät saaliin kudokset ennen ravinnon imeskelyä.

Sisätiloissa niille kelpaavat kirjatäit, koiperhosten ja turkiskuoriaisten toukat sekä muut pienet selkärangattomat.

Ravinnon pyydystämisen lisäksi likinäköiset valeskorpionit käyttävät pihtejään ympäristönsä tutkimiseen. Tämän mahdollistavat saksien pinnalla olevat lukuisat herkät tuntokarvat. Jotkin lajit tarraavat kiinni isommista selkärangattomista ja matkustavat niiden kyydissä uusille elinaluille.

Kirjavaleskorpioni on yksi niistä lajeista, joiden kosiomenot sisältävät monimutkaisia, jopa kymmeniä minuutteja kestäviä liikesarjoja. Varsinaiseen paritteluun tanssi ei kuitenkaan koskaan johda, vaan koiras tyytyy jättämään siittiöpakettinsa naaraan poimittavaksi.

Poikaset kuoriutuvat parissa viikossa ja aikuistuvat 10–24 kuukauden sisällä lämpöolojen mukaan. Kirjavaleskorpionit voivat elää kolme- tai neljävuotiaiksi.