Meillä on Kajaanissa vanha talo, jonka kuluneen suihkuhuoneen yhdestä nurkasta saumaus on irronnut. Parina aiempana vuonna kolosta on tullut sokerimuurahaisia sisälle. Talon sokkelin alla on hiekkakangas, siellä on luultavasti tilaa asustella.

Nyt suihkuhuoneen lattialla köpötteli sisiliskon poikanen. Luulin, että se on tullut ulko-ovesta ja kannoin sen pihalle, mutta seuraavana iltana näin kaksi poikasta ja aloin tutkia asiaa. Olisiko emo päässyt sisälle tekemään pesueen? Huomasin, että siitä nurkan kolosta ne tulevat ja sinne ne myös menevät.

Poikani kantoi toisen poikasen ulos, ja nyt minä poden huonoa omaatuntoa. Olisiko niitä saanut viedä ulos, kun ei ole niin lämmintä ulkona? Siivosin ja pesin nurkkaukseen mäntysuovalla, jotta reikä saadaan umpeen silikonilla. Eilen ja tänään näin yhden pienen poikasen kulkevan sinne. Laitoin reiän lähelle hyönteisiä syötäväksi.

Mitä pitäisi tehdä? Miten se selviää talvesta? Voidaanko rako laittaa umpeen nyt vai odotanko, että pieni menee talvihorrokseen? Poikanen on niin hellyyttävän suloinen, sääli jos se pieni kuolee.

 
Kiehtova havainto! Vastaus tulee myöhässä, sillä Kajaanin talvi lienee tätä julkaistessa jo alkanut, mutta pikkuiset sisiliskot eivät todennäköisesti olleet akuutin avun tarpeessa.

Aikuiset sisiliskot vetäytyvät yleensä talvikoloihinsa jo elokuun aikana, mutta menneen kesän poikaset, jotka talven alkaessa ovat vasta 5–7 cm pitkiä, ovat usein hereillä vanhempiaan pidempään. Niiden näkeminen myöhemmin syksyllä ei ole poikkeuksellista.

Talvehtimispaikaksi talon alunen on sen sijaan melko epätavallinen. Sisiliskot etsivät tai kaivavat talvilepoaan varten kuivan kolon, jossa lämpötila pysyy nollan tuntumassa. Talvehtimiseen kelpaavat usein lahokantojen tai mättäiden sisukset, joskus myös elävien puiden juurakot. Hiekkamaan ja vanhan talon rakenteista vuotavan lämmön ansiosta olosuhteet talon alla ovat ilmeisesti liskoille sopivat.

Talvehtimispaikoilleen jo hakeutuneet sisiliskot usein kömpivät esiin aurinkoisina syyspäivinä. Niin kauan kuin ne pystyvät lämmittelemään päiväsaikaan, myös saalistus ja ravinnon sulattaminen onnistuvat. Lämmön perässä ne ovat ehkä harhailleet myös kylpyhuoneeseen. On mahdollista, että ne ovat lämmön turvin pystyneet myös syömään kysyjän tarjoamia välipaloja.

Keinotekoiseen lämpöön sisältyy riski: jos liskot hakeutuvat toistuvasti lämpimään kylpyhuoneeseen, ne eivät vaivu lepotilaan, vaan kuluttavat kesällä keräämiään rasvavarastoja. Siksi raon tukkiminen voi olla viisasta paitsi muurahaisten torjumisen, myös sisiliskojen turvallisuuden kannalta.