Suomen Luonto kuvautti Talvivaaran ilmasta lokakuussa. Avolouhos on vesivarastona ja tuore Latosuon pato täytetty. Uusia patoja ja vesivarastotilaa oli rakenteilla avolouhoksen sisään ja sen lähelle.

Tänään ilmestyneessä Suomen Luonnossa on kuvapari Talvivaaran avolouhoksesta kesällä 2013 ja syksyllä 2014. Julkaisemme myös tässä kuvaparin.

Paljon on muuttunut.

Vuoden 2013 kuvassa (alla) on vielä toimiva louhos. Keskellä on ruskeavetinen allas, mutta taempana näkyy malmin louhimista. Mittakaava on melkoinen, sillä kuvassa pienen näköinen vesiallas on 400 metriä leveä (koko louhos on pari kilometriä pitkä). Lokakuun 2014 kuvassa (yllä) louhoksen koko syvä osa on muutettu vesivarastoksi.

Avolouhos kesäkuussa 2013. Kuva Mikko Maliniemi / Aviation Studio / Suomen Luonto

Saastunutta vettä on säilössä avolouhoksessa yhteensä 3,5 miljoonaa kuutiometriä.

Säilöminen on mahdollista, koska Talvivaara  on kaivos, jossa ei ole louhittu malmia vuoteen. Eikä nyt voitaisikaan, sillä malmi on veden alla ja kaivos jäteveden varastona.

Toisaalta koko laitos pysähtyy, jos malmin louhintaa ei  käynnistetä ensi vuoden alkupuolella. Yhtiön ehdottama keskeinen ratkaisu ongelmaan olisi rakentaa avolouhoksen eteläpäähän vielä isompi vesivarasto korottamalla pintaa uuden padon avulla. Padon taakse siirrettäisiin pari miljoonaa lisäkuutiota vettä. Toinen pää louhoksesta pumpattaisiin kuiville. Se olisi kaivoksena eli samalla räjäytystyömaana. Kuulostaa riskialttiilta, eikä lupaa välipadolle ole vielä saatu. Tosin patoa  jo tehdään ennakoivasti kuvassamme

Veden patoaminen louhoksen eteläpäähän olisi myös ympäristöriski, koska pinnan korottaminen voi periaatteessa aiheuttaa vuodon kallioperän ruhjeita pitkin alapuoliseen vesistöön. Siksikään viranomaiset eivät  anna helpolla nostaa veden pintaa aiemmin asetettuja rajoja korkemmalle.

Avolouhoksen päärampin ja eteläisen avauksen välinen pato ei ole vielä saanut lupaa. Vesi voidaan nostaa vielä ylemmäs, vasta jos lupa saadaan. Kuva Mikko Maliniemi / Aviation Studio / Suomen Luonto

Muutkin suuret ilmasta näkyvät muutokset kertovat Talvivaaran yhä jatkuvista vesiongelmista.

Latosuon pato kesäkuussa 2013. Kuva Mikko Maliniemi / Aviation Studio / Suomen Luonto

Yllä on Latosuon pato kesällä 2013. Se on pohjoisen suunnan turvapato, joka yhtiön vuoden 2013 esityksen mukaan rakennettaisiin ”varmuuden vuoksi”. Varmuuden vuoksi vaikuttaa olevan nyt, sillä Latosuo on täynnä (alla). Täyttämisessä on ollut ilmeinen kiire tai rahapula, sillä metsää on jäänyt altaaseen.

Latosuon pato lokakuussa 2014. Kuva Mikko Maliniemi / Aviation Studio / Suomen Luonto

Tässä eivät olleet vielä kaikki tärkeät vesivarastot, vaan etelässä on suuri saastuneen veden Lumela-Urkki-Kortelampi -allasketju. Sinne on Ylen hankkiman vesitilanneselvityksen mukaan saatu jonkin verran vapaata tilaa, mutta 700 000 kuutiota ei riitä pitkälle. Kuvassa alla vesi välkehtii lokakuussa odottaen saostusta, jossa metalleja kerätään vedestä. Vedenpuhdistusta on alkanut maksaa valtio, joka toimittaa Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesälle siihen varoja. Kun tämä joskus saadaan tehtyä, altaiden pohjan maaperä pitää puhdistaa.

Etelän puolen jätevesialtaita. Kuva Mikko Maliniemi / Aviation Studio / Suomen Luonto

Kuvautimme myös metallintuotannon sydämen eli kasat, joissa nikkeliä ja sinkkiä liuotetaan malmista. Täälläkin näkyy iso ongelma, mutta ei niin selvästi kuin avolouhoksessa: Yli puolet liuotuksessa olevasta malmista on toistaiseksi hylätty. Pois käytöstä otetut lohkot erottuvat ruskean sävyisinä kuvan etualalla: niitä yritettiin elvyttää, mutta yhtiön osavuosikatsaus sanoo etteivät ne ole toiminnassa.

Jos toiminta jatkuu, tämä malmi pitäisi siirtää niin sanotulle kakkoskasalle, mikä on kallista. Myös vielä toimivien (kuvan taka-alan) lohkojen malmi on pian luovuttanut metallinsa. Sekin pitää joka tapauksessa siirtää. Toiminnan jatkuessa se on saatava pois uuden malmin tieltä. Jos toiminta loppuu, kasakenttä on tarkoitus alustavan sulkemissuunnitelman mukaan tyhjentää niinikään, jolloin nähdään samalla pohjan eristeiden kunto.

Suunnitelma on kuitenkin alustava, eikä kukaan tiedä suljeteaanko Talvivaara. Tänään pääministeri vakuutti valtion etsivän investoijia ja työministeri kaivoksen työntekijöiden työsuhteen jatkuvan näillä näkymin kevääseen. Valtion tutkimuslaitosten äskeisessä energiamallinnuksessa valittiin Talvivaaran vaihtoehdoiksi joko toiminnan jatkuminen tai lopettaminen. Kolmantena mahdollisuutena oli kaivostoiminnan uudelleen käynnistämisen Talvivaarassa vuonna 2040 ”hypoteettisellä clean tech -menetelmällä”.

Talvivaaran liuotuskasoja lokakuussa 2014. Etualan kaksi pinnaltaan ruskeaa lohkoa ovat poissa toiminnasta, koska malmin rakenne muuttui. Lohkojen raja on vasemmalla näkyvän allasnelikon kohdalla. Vasemmalla takana näkyvä ykköslohko jäi täytettäessä vajaaksi ja on muita lyhyempi. Liuotuskentän pituus on 2,4 kilometriä. Kuva Mikko Maliniemi / Aviation Studio / Suomen Luonto