Suomen nisäkkäitten uhanalaisuusluokitus on päivitetty. Arvioinnissa oli mukana 75 lajia tai alalajia. Edellinen katsaus on vuodelta 2010.
Toisin kuin linnuilla, tulos on ilahduttavaa kuultavaa: Kahdeksan lajin uhanalaisuusluokka on nyt parempi kuin vuonna 2010, eikä yhdenkään lajin luokka ole arvioinnissa huonontunut.

Suomen nisäkkäistä ovat edelleen uhanalaisia: ripsisiippa, pikkulepakko, susi, naali, hilleri, ahma, ja saimaannorppa. Silmälläpidettäviä, lähes uhanalaisia ovat liito-orava, euroopanmajava, kenttämyyrä, karhu, ilves, itämerennorppa ja metsäpeura.

Hilleri. Kuva Peter Trimming / Wikimedia Commons / CC-BY-2.0

Hilleri. Kuva Peter Trimming / CC-BY-2.0

Aiemmin punaisella listalla olleet jänis ja saukko loikkivat elinvoimaisten joukkoon.

Luokittelu on kirvoittanut arvostelua. Etenkin liito-oravan ja karhun siirto silmälläpidettäviin on herättänyt kummastusta.
Nisäkästyöryhmän puheenjohtaja professori Heikki Henttonen korostaa, että uhanalaisuusarviointi on puhtaasti tieteellinen arviointi, jossa päätösten tulee perustua olemassa olevaan tutkimustietoon. ”Ei ole varaa luistella suuntaan tai toiseen.”

”Liito-orava oli ennen vaarantunut, koska olemassa olevan seuranta-aineiston perusteella kannan lasku arviointia edeltävänä kymmenenä vuotena oli yli 30 prosenttia”, Henttonen sanoo. ”Trendi on edelleen alaspäin, muttei se ole enää ylittänyt kriittistä 30 prosenttia. Siksi jouduimme siirtämään sen silmälläpidettäväksi.”
Henttosen mukaan uhanalaisuusluokan muuttumisesta huolimatta ei pidä luulla, että liito-oravalla menisi hyvin. ”Kanta laskee edelleen voimakkaasti ja tilannetta on syytä tarkkaan seurata.”
Myös karhu siirtyi vaarantuneesta silmälläpidettäväksi. Siirron varmisti se, että muuttovoitosta Venäjältä saatiin varmaa geneettiseen tutkimukseen perustuvaa uutta tietoa.

Vähälukuisen saimaannorpankin uhanalaisuusluokitusta muutettiin. Työryhmän mukaan norppa ei enää ole äärimmäisen uhanalainen vaan erittäin uhanalainen.
”Kanta on nyt lievässä kasvussa ja se on nyt arviolta 320 yksilöä”, Henttonen kertoo. ”Sen verran tilanne on parantunut , että käytettävien IUCN:n (Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto) kriteereiden pohjalta luokanvaihto piti tehdä.
Tilanne voi kuitenkin muuttua, kun tulevista ilmastonmuutokseen liittyvistä jäämallinnustutkimuksista saadaan tuloksia. Nyt tällaista tietoa ei vielä ollut saatavilla.

 

Susi: Nimimerkki dobak / Wikimedia Commons / CC-BY.2.0

Susi: Nimimerkki dobak / CC-BY.2.0

Yhtenä suurena ongelmana Henttonen näkee suden. Laumojen määrän ja keskimääräisen poikuekoon perusteella on voitu arvioida laittoman pyynnin määrää. Viime vuosien laskevan kannan aikana susista on puuttunut ainakin puolet ja viimeinen nousu 2015 saattoi johtua lumettomasta talvesta, jolloin pyynti oli vaikeaa ja laumat säilyivät.
Henttosen mukaan laillinen metsästys ei uhkaa sutta.
”Vaikka nyt aloitettu kannanhoidollinen metsästys on herättänyt arvostelua, se voi itse asiassa koitua susikannan hyödyksi, jos sen avulla saadaan salametsästys olennaisesti vähenemään”, Henttonen muistuttaa.
”Mutta vain sillä edellytyksellä, että laiton pyynti todella saataisiin minimoitua. Tämä kokeilu täytyy tutkia tarkasti.”

Uusi Suomen koko lajiston uhanalaisuusarviointi tehdään viiden vuoden kuluttua.

Lue uutinen lintujen tilanteesta.

ahmakarhuliito-oravaNisäkkäätsaimaannorppauhanalaisuus