Tuulihaukka on kaukomuuttaja. Sen pääravintoa ovat pikkunisäkkäät, ja se onkin hyvin riippuvainen myyrien kannanvaihteluista.

Inga Kujala Itä-Suomen yliopistosta tutki väitöskirjassaan ilmastonmuutoksen ja myyrien kannanvaihteluiden vaikutuksia tuulihaukkojen elämään.
Hän havaitsi, että Välimeren alueella sijaitsevien talvehtimisalueiden äärimmäiset sääilmiöt – voimakkaat kuivuudet sekä runsaat sateet – lisäsivät tutkitun haukkapopulaation kuolleisuutta. Sateisten talvien jälkeen Välimereltä Suomeen palanneet haukat myös aloittivat pesinnän normaalia myöhemmin. Ainoastaan silloin kun myyräkannat olivat huipussaan ja ravintoa paljon saatavilla, talven sää ei viivästyttänyt pesintää.

Suomen sateisilla kesillä oli niin ikään vaikutusta tuulihaukkojen elämään: jos pesimäkaudella satoi paljon, yksipuolisissa ympäristöissä pesivät tuulihaukat saivat vähemmän poikasia.

Jos elinympäristö oli luonnoltaan monimuotoinen, lisääntyneet sateet eivät heikentäneet poikastuottoa.

Maatalouden muutokset ja voimakkaasti tehostunut maankäyttö uhkaavat tuulihaukkoja, sillä Suomessa ne pesivät pääasiassa maatalousympäristöissä. Ilmastonmuutos vaikuttaa haukkoihin paitsi pesimäalueella, myös talvehtimisalueella ja kaikkialla muuttomatkan varrella.

Tuulihaukkojen eloonjäämiseen ja poikastuottoon vaikuttavat siis hyvin suurilla maantieteellisillä alueilla tapahtuvat ilmaston ja maankäytön muutokset.

Tilaa Suomen Luonto

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!

Alk. 3 numeroa 23,40 €.

Tilaa nyt!