Saimaannorpat ovat yksineläjiä, mutta karvanvaihtoaikaan ne saattavat viettää aikaa pareittain tai pienissä korkeintaan viiden yksilön ryhmissä. Tuore väitöskirjatutkimus tuo lisätietoa norppien elämän vähän tunnetusta puolesta.

Vincent Biard Itä-Suomen yliopistosta tutki väitöskirjassaan saimaannorppien käyttäytymistä karvanvaihdon aikaan.

Sosiaalisten suhteiden lisäksi Biard tarkasteli norppien uskollisuutta karvanvaihtopaikan valinnassa ja sitä, onko käyttäytymisessä eroja eri alueilla tai sukupuolten välillä. Hän myös selvitti karvanvaihdon ajoittumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten lämpö­tilaa, päivän pituutta ja jääpeitteen laajuutta.

Norpat osoittautuivat varsin paikkauskollisiksi. Yhdellä norpalla oli yleensä vain muutama oleskelupaikka karvanvaihdon aikaan, ja paikat sijaitsivat korkeintaan joidenkin satojen metrien päässä toisistaan. Naarailla oli – todennäköisesti imetyksen jälkeiseen käyttäytymiseen liittyen – uroksia enemmän vaihtelua paikkojen etäisyyksissä.

Karvanvaihdon aloituksen ajankohtaan vaikutti etenkin valon määrä. Vaihdon huippu on toukokuun 18.–20. päivän tienoilla. Naaraiden karvanvaihtoon vaikuttivat myös lämpötila ja jään paksuus, mikä voi paikkavalintojen tapaan liittyä takana olevaan raskaaseen lisääntymiskauteen.

Tutkimus paljasti, että saimaannorppien sosiaalinen käyttäytyminen on luultua monimutkaisempaa.

Norppayksilöt voidaan tunnistaa turkin kuvioinnista. Kun tutkijat selvittivät karvanvaihtopaikkoihin kerääntyneiden norppien henkilöllisyyksiä valokuvista, he havaitsivat, että usein norppien karvanvaihtokaverit olivat vuodesta toiseen samoja vanhoja tuttuja. Moni tutkimuksessa havaittu yhdessä köllöttelevä pari saattoi myös olla lisääntyvä pariskunta.

Itä-Suomen yliopistonorppasaimaasaimaannorppatiedeTutkimus

Tilaa Suomen Luonto

Opi tuntemaan luontosi ja tue sen suojelua!
Suomen Luonto digitilauksen ensimmäinen kuukausi nyt 1 €!