Olen kuullut, että Ähtärin pandoille aletaan kasvattaa bambua Suomessa. Voiko bambusta tulla meidän ilmastossamme haitallinen vieraslaji? Australia­laisten sukulaisteni naapurit istuttivat bambua pihaansa, ja pian se levisi muidenkin pihoille. Sitä ei omin keinoin saatu tuhottua, ja oli kutsuttava paikalle erityinen bambujen hävittämiseen erikoistunut firma.

 
Heinäkasveihin kuuluvia bambuja tunnetaan maailmasta yli tuhat lajia. Niiden kasvutapa vaihtelee suuresti: osa lajeista leviää tehokkaasti vaakajuurakkonsa avulla, toiset kasvavat pienialaisina tuppaina. Yhteistä bambuille on harvakseltaan tapahtuva kukinta, jonka väli voi olla jopa kymmeniä vuosia.

Bambut eivät leviä kovin tehokkaasti siemenistä vaan siemenet putoavat emokasvin juureen. Bambukasvustojen karkaaminen viljelystä ei siten tapahdu helposti ainakaan siementen välityksellä. Siitä ­huolimatta muun muassa Australiassa ja Yhdysvalloissa on jättiläisbambuihin kuuluva Phyllostachys aurea -laji nimetty haital­liseksi vieraslajiksi. Se leviää koristekasvi-istutuksista kasvullisesti tai puutar­hajätteiden dumppaamisen mukana luontoon.

Alkuperäalueellaan Kiinassa se on lauhkean vyöhykkeen kasvi, jota pidetään kuitenkin pakkasenkestävänä (sietää jopa 20 asteen pakkasta).

Jotkut vuoristojen bambut pärjäävät meilläkin Oulun korkeudelle asti. En tiedä mitä bambulajeja Suomessa viljellään ja miten ne käyttäytyisivät luontoon päästessään. Toistaiseksi bambuista ei ole meillä ollut ongelmaa, mutta uusien lajien kanssa on aina oltava tarkkana, etenkin ilmaston muuttuessa lauhkeammaksi.

bambuhaitallinen vieraslajivieraslajiÄhtäri