Lappiin on tulossa uusia suuria metsäteollisuuden investointeja. Kemijärvelle pystytellään kiinalaisrahalla Boreal Bioref -hanketta. Kemiinkin oli ensin tulossa kiinalainen Kaidi-yhtiö, mutta sen rahoitusongelmien vuoksi Metsä Groupin Kemin hanke on edennyt nopeasti ohi muiden.

Syynä innostukseen on kahdestoista valtakunnallinen metsien inventointi, joka julisti vuosi sitten Lapin metsien kasvavan jopa 70 prosenttia edellistä, viiden vuoden takaista laskelmaa nopeammin. Puhutaan jopa 13,7 miljoonan kuution vuotuisesta kasvusta Lapissa. Maailman mystiset pääomapiirit haistavat tilanteessa mahdollisuuksia tehdä lisää rahaa. Päättäjille hankkeet myydään tuhansina työpaikkoina.

Yhdessä Lapin teollisuuslaitokset tarvitsisivat jatkossa sellukitaansa kuitupuuta yli 10 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kun ottaa huomioon metsien ikärakenteen ja sen, että pohjoisessa suuri osa metsämaasta on tavalla tai toisella hakkuiden ulkopuolella, on selvää, että pohjoisen puu ei riitä hankkeisiin. Loppua haetaankin lähinnä Ruotsista.

Varsinkin Lapissa metsillä on merkitystä monille maankäyttömuodoille. Matkailu kaipaa muutakin kuin silmän­lumeisia kulissimetsiä, metsästäjät suuntaavat poikkeuksetta metsäkuvioihin, jotka edes auttavasti muistuttavat lapsuuden metsiä, ja porot pärjäävät tutkimusten mukaan parhaimmin vanhoissa metsissä.

Kuitenkin Lapin metsähehtaarilla löytyy keskimäärin vain 60–70 kuutiota puuta. Luonnontilaisen metsän lukema olisi kolminkertainen. Ylivertainen osa puustosta on rääseikköistä nuorta metsää, josta arvokkaampaa tukkipuuta on turha etsiä. Valtaosa käsitellään päätehakkuin, jatkuvasta kasvatuksesta puhutaan vain juhlapuheissa.

Lähes kaikki lappilaisessa talousmetsässä liikkuneet kokevat metsät virkistyksellisinä katastrofeina. Ojikkoa, kynnettyjä kivikkoja, kieroon kasvaneita taimia, metsäteitä ristiin ja poikittain.

Hömö- ja lapintiainen ovat täälläkin jo vetelemässä viimeisiään.

Nyt lappilaisen talousmetsän ihanuutta aiotaan levittää viimeisillekin säästökuvioille, sillä biotalous kuulostaa siistiltä ja Lappi saa työtä. Päättäjät hihkuvat riemusta; saadaan rahaa, investointeja ja kasvua. Ihan sama miten nuo rahat on ansaittu ja mistä ne tulevat, kaikki näyttää käyvän.

Entäpäs jos samat investointimiljardit laitettaisiin kiertämään toisin tavoin, ympäristövastuullisen luontomatkailun edistämiseen tai rakentamalla Kemijoen voimaloihin ohitus­uomia kalastajien riemuksi? Yksikään matkailija ei saavu Lappiin katsomaan biotalouden metsäsurvosta tai vesivoimalan betoniseinää.

Juuri nyt kaivataan kuitenkin eniten hiiltä nieleviä kasvavia hiilivarastoja. Lapin luontaiseen verrattuna vajaat metsät potevat jo nyt valtavaa hiilivelkaa, joten jokaisen hakkuun vaikutusta pitäisi miettiä ilmaston, lappilaisen ihmisen, porotalouden ja matkailun kannalta, vieläpä erikseen.

Lapin arvo ei ole puussa vaan metsissä.

Teksti: Vesa Luhta
Kirjoittaja on vapaa toimittaja Inarista.