Eräänä yönä Espoon Viherlaaksossa linnut lauloivat äänekkäästi, mutta hiljenivät äkkiä. Samassa läheisestä pöheiköstä kuului rapinaa, ähellystä ja kova poksahdus kuin oksan katketessa. Hetken päästä linnut rupesivat taas laulamaan. Olisiko karhu ollut liikkeellä?

Karhu on metsän kuningas ellei muutoin niin ainakin suomalaisten mielissä! Kontiotahan voi kuvitella laululintujenkin hiljentyen kunnioittavan.

Oletan, että perinteiset mielikuvat karhusta ovat saattaneet vaikuttaa myös kysymyksen lähettäjän tulkintaan havaitsemastaan yöllisestä tapahtumasarjasta.

Ensinnäkin pidän erittäin epätodennäköisenä, että karhu olisi voinut liikkua Espoon Viherlaaksossa jälkiä jättämättä ja täydellisesti nähdyksi tulematta. Vaikka karhu välttääkin ihmisille näyttäytymistä, se tuskin voi olla mahdollista alueella, jolla on tiheää asutusta ja paljon liikennettä yöaikaankin.

Ähkiminen ja muu äänekäs toiminta ei liioin ole karhulle mitenkään tyypillistä – ainakaan paikassa, jossa eläin aistii olevansa vaarallisella alueella.

Laululintujen äkilliselle hiljenemiselle en keksi syytä – ehkäpä metsään tuli lintujen kannalta todellinen vaara, vaikkapa jokin pöllö?

Miksi laulavat varpuslinnut aristelisivat karhua? Eihän karhu aiheuta pienintäkään vaaraa linnuille, jotka eivät kuulu pedon ravintovalikoimaan.

Varmistaakseni olettamukseni kysyin vielä karhututkijalta kontion ja laululintujen suhdetta. Näyttääkin siltä, että karhututkijat eivät ole edes kiinnittäneet huomiota lintujen käyttäytymiseen karhun läheisyydessä.

karhu

Suomen Luonto tekee hyvää!

Tunne luontosi ja tue luonnonsuojelua, tilaa lehti tai digilukuoikeus!