Onko hautausmailla erityinen maaperä­eliöstö? Normaalistihan kuollut eläin jää maan pinnalle, josta se hiljalleen hävitetään, eikä niitä ole koskaan suuria määriä samalla alueella. Ihmiset taas haudataan lähelle toisiaan maan sisään. Onko maaperä tämän takia tavallista köyhempää tai ravinteikkaampaa?

 
Valtaosa maaperän hajottajaeläimistä ja mikrobeista elää pintakerroksessa, jossa on runsaasti orgaanista ainetta. Puolen metrin syvyydessä on enää vähän elämää.

Hautausmaat muistuttavat ympäristönä lähinnä puistoja. Hautoja hoidetaan tavallisesti huolella ja niihin tuodaan uutta multaa, maata lannoitetaan ja niille istutetaan taajaan uusia, monesti eksoottisia kasveja.

Hautojen välialueet ovat yleensä hoidettuja nurmikenttiä. Niiden maaperäeliöstö ei ole kovin monimuotoinen, paljolti intensiivisen hoidon ja jatkuvien häiriöiden takia.

Vainajat haudataan arkuissaan hajottajaeliöiden elinympäristöä ajatellen syvälle, yleensä reiluun pariin metriin. Hautausmaat perustetaan tavallisesti myös alueille, joiden maaperää on helppoa kaivaa, eli hiekkaisille kankaille. Ainakin haudat täytetään puhtaalla hiekalla. Maaperä on hiekkakankailla karua, joten hautausmaalle tuotavat ainekset voivat paikallisesti rikastuttaa eliöstöä. Tämän takia maaperän eliöstö voi olla hautausmailla ympäristöön verrattuna erilainen.

Ruumiiden ja arkkujen maatuminen on syvällä hiekan sisässä hidasta ja etenee pääosin mikrobitoiminnan ansiosta. Periaatteessa puiden juuret voivat kasvaa ravinteiden perässä hautoihin, mutta muutoin hajotustoiminnassa vapautuvat ravinteet painuvat maaveden mukana vielä syvempiin maakerroksiin.

Jari Haimi
Vastaaja on maaperäekologi Jyväskylän yliopistosta.

hajottajathautahautausmaamaatuminenmikrobitravinteetvainaja

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!