Kun lapseni oli leikki-ikäinen, vein säännöllisesti pieneksi jääneitä vaatteita käytettyjen vaatteiden kauppaan myytäväksi. Toisinaan vaatepussi sujahti hyväntekeväisyysjärjestön keräyslaatikkoon.

Mitä isommaksi lapsi kasvoi, sitä pitempään sama vaate mahtui päälle ja kului käytössä sen verran nuhjuiseksi, että vaatteesta luovuttaessa piti pohtia, mitä sille olisi fiksuinta tehdä. Uudelleenkäyttöön vai jätekeräykseen?

Kaapista löytyviä poistovaatteita onkin syytä katsoa kriittisin silmin, sillä esimerkiksi Fidalle ja Punaiselle Ristille dumpataan liian paljon uudelleenkäyttöön sopimatonta, huonokuntoista tavaraa. Suomen ympäristökeskuksen teks­tii­li­virtaselvityksen mukaan hyväntekeväisyysjärjestöille lahjoitetuista poistotekstiileistä vain 15 prosenttia meni vuonna 2019 uudelleenkäyttöön Suomessa.

Ulkomaille samasta potista lähti liki 70 prosenttia. Suomalaisten hylkäämiä vaatteita voi löytyä esimerkiksi Afrikasta, kuten Ylen MOT-ohjelma taannoin osoitti. Öljytahrainen ja revennyt huppari päätyi Nigeriaan, kulunut collegepusero Keniaan.

Nyppyisten, tahraisten ja rikkinäisten vaatteiden kohtalo on onneksi selkeytymässä, sillä vuonna 2023 Suomessa aloitetaan lakisääteinen tekstiilijätteen keräys. Tavoitteena on, että yhä isompi osa materiaaleista saadaan kiertoon.

Jatkossakin osa poistotekstiileistä menee sekajätteen mukana poltettavaksi, sillä tekstiilikeräykseen ei saa laittaa homeisia, märkiä tai selvästi likaisia tekstiilejä. Myös esimerkiksi alusvaatteet, sukat, pehmolelut, matot ja tyynyt kuuluvat poltettavaan jätteeseen.

Tehokas lajittelu ja kierrätys ovat kuitenkin vain osa ratkaisua, sillä myös kierrätyksen prosessit vaativat resursseja. Tärkeintä olisi kiinnittää huomiota kuluttamiseen. Käytetyn vaatteen hankkiminen on fiksumpaa kuin uuden, mutta second hand -huumassa on pidettävä pää kylmänä. Turhiin houkutuksiin sortuu ehkä helpommin, kun tietää, että vaatteita voi helposti laittaa eteenpäin.

Viisi vinkkiä vaateostoksille

1. Osta vain tarpeeseen
Hanki vaatteita harkiten ja vain silloin kun oikeasti tarvitset. Suosi käytettyjä tai kierrätysmateriaaleista valmistettuja vaatteita neitseellisistä raaka-aineista valmistettujen sijaan.

2. Kiinnitä huomiota alkuperään
Jos ostat uutta, osta EU- alueella tuotettuja tai ympäristö-merkittyjä vaatteita. Niiden tuotannossa on kiinnitetty huomiota kemikaalien käyttöön, ja tuotantolaitosten valvonta on paremmalla tolalla kuin esimerkiksi Aasiassa.

3. Ympäristömerkit muistiin
Ympäristömerkkejä on monenlaisia. Hyviä valintoja ovat esimerkiksi Joutsen- ja Öko tex -merkityt vaatteet.

4. Pidennä pesuväliä ja tuuleta
Vaatteiden ympäristökuorma pienenee myös pesuväliä harventamalla, sillä peseminen kuluttaa vaatteita ja lyhentää sitä kautta vaatteen elinikää. Villavaatteille riittää usein tuuletus. Yksittäisen tahran voi pyyhkäistä pois, tai pestä erikseen vain sotkeutunut kohta.

5. Paikka saa näkyä
Pidennä vaatteiden elinkaarta huoltamalla ja tuunaamalla. Jos vaatteeseen tulee reikä, paikkaa se. Korjattua kohtaa ei tarvitse häivyttää, vaan paikan voi antaa näkyä. Virkkaa vaikka värikäs paikka!

Vinkit antoi Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo.

Kuva: Istockphoto